Yhteisöpedagogi on pätevä työskentelemään lastensuojelussa

Humanistisen ja kasvatusalan yhteisöpedagogikoulutusta tuottavat ammattikorkeakoulut (Centria, Humak ja Xamk) ovat pyytäneet Valviralta lisäselvitystä yhteisöpedagogien kelpoisuuteen toimia lastensuojelutehtävissä.

Ylijohtaja Marja-Liisa Partasen ja lakimies Sanna Hyttisen 15.3.2017 toimittamassa selvityksessä todetaan, että yhteisöpedagogin koulutuksella on edelleen mahdollisuus sijoittua monenlaisiin sosiaalihuollon tehtäviin, mukaan lukien lastensuojelun avo -ja sijaishuolto.

Ohessa tiedote Valviran päätöksestä (Humak, viestintäpäällikkö Jarmo Röksa)

 

Valvira: Yhteisöpedagogi on pätevä työskentelemään lastensuojelussa

Yhteisöpedagogeilla on Valviran mukaan edelleen mahdollisuus sijoittua ja toimia lastensuojelutehtävissä vaikkei nimikettä ole mainittu laissa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015). Joissakin kunnissa lakia on tulkittu väärin siten, ettei yhteisöpedagogikoulutuksen omannut voisi toimia lastensuojelun avo- ja sijaishuoltotehtävissä. Valvira oikaisee tämän käsityksen ammattikorkeakouluille 15.3. lähettämässään ja Sosiaali- ja terveysministeriölle tiedoksi antamassaan vastauksessa. Valviran mukaan yhteisöpedagogit voivat työskennellä monenlaisissa sosiaalihuollon palvelutehtävissä, mukaan lukien lastensuojelun avo- ja sijaishuolto.

 

Yhteisöpedagogeilla on oikeus toimia sosiaalihuollossa

Sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin ei Valviran kirjeen mukaan ole otettu mukaan kaikkia sosiaalihuollon tehtävissä toimimaan oikeutettuja – ainoastaan keskeisiksi katsotut ammattiryhmät. Valvira korostaa, että lain tarkoituksena on ollut uudistaa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteita sekä väljentää kelpoisuusehtoja. Ammattinimikettä vaativia tehtäviä ovat ainoastaan palvelutarpeen arvioinnista vastaaminen, omatyöntekijänä toimiminen sekä hoidon ja huolenpidon turvaavien päätösten tekeminen.

Valvira korostaa, että uudessa laissa säädetään vain, millä edellytyksillä henkilö voi saada Valviralta laillistuksen tai nimikesuojauksen kun aiemmassa laissa säädettiin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista. Laissa ei siis enää säädetä, kuka on kelpoinen mihinkin sosiaalihuollon tehtävään.

Kelpoisuuslain kumoamisen jälkeen (1.5.2016) kumoutui suuri osa sosiaalihuollon tehtävien kelpoisuusvaatimuksista. Tiettyjä tehtäviä koskevia kelpoisuusvaatimuksia säilytettiin, mutta ne löytyvät yhden lain sijaan useasta eri laista, kuten esim. sosiaalihuoltolaista tai lastensuojelu- ja oppilashuoltolaista. Tehtäväkohtaisia kelpoisuusvaatimuksia on kuitenkin vähemmän kuin aikaisemmin.

Silloin kun tehtävään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena ei ole sosiaalihuollon ammattihenkilön pätevyys, työnantaja voi valita tehtävään myös muun kuin ammattihenkilölaissa mainitun ammattihenkilön. Valvira korostaa, että kun työnantaja määrittelee tällaisiin tehtäviin vaatimaansa kelpoisuutta, ensisijainen lähtökohta tulisi olla tehtävänkuva ja sen edellyttävä osaaminen, ei henkilön tutkintonimike.

 

Sosiaalihuoltolaki ei rajaa sosiaalihuollon tehtäviä ammattihenkilöiden tekemäksi työksi

Valvira linjaa, että yhteisöpedagogin koulutuksella voi edelleen työskennellä myös lastensuojelun avo- ja sijaishuollon tehtävissä ja lastensuojelussa jo toimivat yhteisöpedagogit voivat jatkaa tehtävissään, mikäli tehtävä ei edellytä sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeutta tai nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttöoikeutta. Lastensuojelulain 60§:n mukaan riittää, että lastensuojelulaitoksessa on riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöstöä sekä muuta henkilöstöä lasten hoitoon ja kasvatukseen nähden.

Lainsäädäntö antaa vain vähän tiukkoja koulutuksellisia rajoituksia sosiaalihuollon tehtävissä toimimiselle. Työnantajilla on varsin laaja oikeus määritellä, millaisien koulutuksen tai pätevyyden omaavaa henkilöstöä ne rekrytoivat sosiaalihuollon tehtäviin – laissa rajoituksia on hyvin vähän.


   
Seuraa meitä somessa: