Centria-ammattikorkeakoulun tutkintosääntö

Centria-ammattikorkeakoulun tut­kintosääntö perustuu ammattikorkeakoululakiin 932/2014 ja valtioneuvoston asetukseen ammattikorkeakouluista 1129/2014 sekä Centria-ammattikorkeakoulu Oy:n toimilupaan. Centria-ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tutkintosäännön 14.8.2019.

1 §

Centria-ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua.

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista.

2 §

Ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Ammattikorkeakoulun tulee antaa seuraavia ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä:

  • Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)
  • Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, musiikkipedagogi (AMK)
  • Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)
  • Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK).

 

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävän tradenomi (AMK) tutkintonimikkeen osalta koulutusvastuu täsmennetään seuraaviin aloihin:

Tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävän insinööri (AMK) tutkintonimikkeen koulutusvastuu täsmennetään seuraaviin aloihin:

  • tieto- ja viestintätekniikka
  • prosessi- ja materiaalitekniikka
  • sähkö- ja automaatiotekniikka

 

Centria-ammattikorkeakoulu voi antaa seuraavia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä:

  • Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (ylempi AMK)
  • Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, musiikkipedagogi (ylempi AMK)
  • Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (ylempi AMK)
  • Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (ylempi AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (ylempi AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (ylempi AMK).

 

Kun ammattikorkeakoulun 1.1.2014 voimaan tulleessa toimiluvassa määrättävään koulutusvastuuseen tai sen täsmennykseen ei sisälly sellaisia tutkintoon johtavia opintoja, joita ammattikorkeakoulu on aiemmin

järjestänyt, ammattikorkeakoululla on kuitenkin velvollisuus huolehtia siitä, että ennen tämän toimiluvan voimaantuloa opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa edellä tarkoitetut opintonsa Centria-ammattikorkeakoulussa ja saada tutkinto ja tutkintonimike ennen tämän toimiluvan voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.

3 §

Koulutukset ja niiden yleiset tavoitteet

Centria-ammattikorkeakoulu suunnittelee ja järjestää ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot koulutuksina. Koulutus on tavoitteellinen opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin humanistisen ja kasvatusalan, kulttuurialan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon, tekniikan ja liikenteen tai sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan edellyttävään ammatilliseen tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Opiskelijalla on kyky opiskella elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaan.

Opiskelijan tulee koulutuksessa saavuttaa valmiudet

  • itsenäiseen tiedon hankintaan ja arviointiin sekä ongelmien ratkaisemiseen;
  • ammatilliseen toimintaan, tehdä perusteltuja ratkaisuja alaansa koskevissa yleisissä kysymyksissä, suorittaa tavallisimpia tehtäviä koulutuksen perustana olevalla ammatillisella tehtäväalueella ja kehittää tätä tehtäväaluetta;
  • yhteistyöhön ja viestintään sekä kansainväliseen toimintaan.

 

4 §

Opetussuunnitelmat

Rehtori vahvistaa vuosittain koulutusten tavoitteet ja opetussuunnitelmat.

5 §

Opetus- ja tutkintokieli

Centria-ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Vieraskielisessä koulutuksessa opetuskieli on englanti. Suomenkielisiin koulutuksiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai -kokonaisuuksia silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin koulutuksiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai -kokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään.

6 §

Koulutusten laajuus ja säännönmukainen suoritusaika

Tekniikan ja liikenteen koulutukset ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan terveydenhoitajakoulutus sekä kulttuurialan musiikin koulutus laaditaan ja järjestetään siten, että opinnot voidaan suorittaa päätoimi­sesti opiskellen 240 opintopisteen laajuisena neljässä vuodessa. Musiikin koulutus sisältää 60 opintopisteen opettajan pedagogiset opinnot.

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan ja humanistisen ja kasvatusalan koulutukset sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sairaanhoitaja- ja sosionomikoulutus suunni­tellaan ja järjestetään siten, että opinnot voidaan suorittaa päätoimi­sesti opiskellen 210 opintopisteen laajui­sena kolmessa ja puolessa vuodessa.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot suunnitellaan ja järjestetään siten, että opinnot voidaan suorittaa tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ja kulttuurialalla 60 opintopisteen laajuisina kahdessa vuodessa ja muilla koulutusaloilla 90 opintopisteen laajuisina kolmessa vuodessa. Tällöin opinnot ovat sivutoimisia.

Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen vaaditaan ammattikorkeakoulututkinnossa keskimäärin 1 600 tunnin työpanos, joka vastaa 60 opintopistettä.

Ammattikorkeakoulututkinnoissa opetus järjestetään niin, että lukuvuodessa voidaan suorittaa 60 opintopistettä. Lukuvuoden kesto on 40 viikkoa.

Opiskelijan on suoritettava opinnot enintään yhtä vuotta edellä mainittua säännönmukaista suoritusaikaa pidemmässä ajassa. Lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi erityisestä syystä voi anoa ammattikor­keakoulun rehtorilta tai hänen valtuuttamaltaan henkilöltä.

7 §

Koulutusten muodostuminen

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset koostuvat perusopinnoista, ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä sekä kypsyysnäytteestä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset koostuvat syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä.

Perusopinnot, ammattiopinnot, syventävät ammattiopinnot ja vapaasti valittavat opinnot koostuvat opintojak­soista. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.

8 §

Kieliopinnot

Kieliopinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (1129/2014) säädetty taso. Ammattikorkeakoulun rehtori tai hänen valtuuttamansa henkilö voi erityi­sistä syistä vapauttaa opiskelijan asetuksessa mainituista kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Vapautusta pakollisista kieliopinnoista tulee anoa viimeistään toisen lukuvuoden aikana ja opiskelijan tulee pääsääntöisesti ottaa tilalle muita kieliopintoja. Opinnäytetyöhön liittyvä kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteen kielestä silloin, kun opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi.  Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuk­sessa.

9 §

Harjoittelu

Opintoihin sisältyvän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Harjoittelu suunnitellaan kuhunkin koulutukseen sisältyviksi opinnoiksi, joille määritellään yksityiskohtaiset tavoitteet, sisältö- ja suo­ritustapavaatimukset.

Koulutuksesta vastaava henkilö vastaa harjoittelun järjestämisestä edustamassaan koulutuksessa. Harjoittelun osuus tutkintojen ko­konaislaajuudesta on 30 opintopistettä, paitsi sairaanhoitajakoulutuksessa 75 opintopistettä, terveydenhoitajakoulutuksessa 86 opintopistettä ja sosionomikoulutuksessa 45 opintopistettä.

10 §

Opinnäytetyö

Opinnäytetyö on soveltavan tutkimus- tai kehittämistyön luonteinen opintojakso. Opiskelijan on opinnäytetyötä tehdessään osoitettava perehtyneisyyttä opiskeltavan koulutuksen ongelmakokonaisuuteen sekä suoritettava hyväksyttävästi kypsyysnäyte.

Opinnäytetyö laaditaan joko yksin tai opiskelijoiden ryhmätyönä, jolloin opiskelijan itsenäinen osuus työstä on pystyttävä osoittamaan ja arvioimaan. Opin­näytetyön laajuus ammattikorkeakoulututkinnoissa on 15 opintopistettä ja ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa 30 opintopistettä.

Opinnäytetyö on julkinen asiakirja. Mikäli opinnäytetyö sisältää liiketoimintaan tai tuotantoprosessiin liittyvää salassa pidettävää aineistoa, voidaan opinnäytetyöhön liittää salainen liiteosa, joka luovutetaan yhteistyöyritykselle tai -kumppanille, mutta joka jätetään julkisesta versiosta pois ja jota ei arvioida.

Suomenkielisissä koulutuksissa opinnäytetyö kirjoitetaan suomen kielellä ja englanninkielisissä koulutuksissa englannin kielellä. Suomenkielisessä koulutuksessa opiskelijan on mahdollista kirjoittaa opinnäytetyö myös muulla kielellä opinnäytetyön sisällön tai toimeksiantajan tarpeen perusteella edellyttäen, että työlle on ohjaaja ja tarkistajat. Päätöksen muutoshakemuksesta tekee koulutuksesta vastaava henkilö.

Opinnäytetyö tehdään opinnäytetyöohjeen mukaisesti. Opiskelija on velvollinen liittämään opinnäytetyönsä ammattikorkeakoulujen julkaisuarkisto Theseukseen tai toimittamaan opinnäytetyöstään pdf-version ammattikorkeakoululle.

Opinnäytetyön voi tehdä vain tutkinto-opiskelijana.

11 §

Opiskelijaksi ottaminen

Opiskelijavalinnassa noudatetaan ammattikorkeakoululain säädöksiä. Ammattikorkeakouluun haetaan joko yhteishaussa tai erillishaussa hyväksyttyjä valintaperusteita noudattaen. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden on mahdollista hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen tutkinto-opiskelijoiksi erillishaun kautta.

Haussa ja valinnassa noudatetaan lakia 953/2011 ja asetusta 1035/2011 (ns. SORA-lainsäädäntö, joka koskee opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä, opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskelijavalintaan ja opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvää tiedonsaantia sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa).

Opiskelijavalinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut hakijan koulu- ja työtodistukset. Hakija on vastuussa ilmoittamistaan tiedoista. Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää päätökseen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Siirto-opiskelijana voidaan opiskeluoikeus myöntää henkilölle, jolla on voimassa oleva opiskeluoikeus ammattikorkeakoulussa. Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä niin, että tutkintonimike vaihtuu. Siirtoa haetaan sähköisellä lomakkeella Opintopolku-palvelun kautta. Opiskelijan tulee siirtää opiskeluoikeutensa uuteen ammattikorkeakouluun ja erota lähtöammattikorkeakoulusta.

Ammattikorkeakoulun sisällä opiskelija voi siirtyä koulutuksesta toiseen samalla koulutusalalla suorittamaan samaa tutkintoa/tutkintonimikettä. Siirtoa haetaan SoleOPSin sähköisen asioinnin kautta. Sosiaali- ja terveysalalla myös siirtyminen sairaanhoitajakoulutuksesta terveydenhoitajakoulutukseen tai päinvastoin on mahdollista sisäisellä siirrolla. Päätöksen sisäisestä siirrosta tekee koulutuksesta vastaavan henkilön lausunnon perusteella opintoasiain päällikkö.

12 §

Opiskeluoikeus

Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan viimeistään yhtä vuotta niiden säännönmukaista suoritusaikaa pidemmässä ajassa, menettää opiskeluoikeutensa, jollei hänelle hakemuksen perusteella erityisestä syystä myönnetä lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Lisäaikaa on haettava SoleOPS-järjestelmän Sähköisen asioinnin kautta viimeistään marraskuussa, mikäli opiskeluoikeus päättyy 31.12., ja toukokuussa, mikäli se päättyy 31.7. Myönnettynä opiskeluoikeusaikana opiskelijalla ei ole poissaolo-oikeutta. Myönnettyä lisäaikaa voidaan yhden kerran jatkaa erittäin painavasta syystä. Mikäli opiskelija ei valmistu myönnettynä lisäaikana hän menettää opiskeluoikeutensa.

Erikoistumiskoulutusta suorittavan opiskelijan opiskeluoikeus rajautuu opetuksen toteutusajan mukaan. Erikoistumiskoulutusta suorittavalle opiskelijalle voidaan myöntää enintään kuuden kuukauden lisäaika opintojen loppuunsaattamiseen. Opiskeluajan pidennys tulee hakea kirjallisesti. Päätöksen opiskeluajan pidentämisestä tekee opintoasiainpäällikkö.

Opiskelija, joka on eronnut ammattikorkeakoulusta tai jonka opiskeluoikeus on päättynyt, voi hakea opiskeluoikeutta määräajaksi samaan tai vastaavaan koulutukseen, jossa opiskelijalla on aiemmin ollut opiskeluoikeus. Määräaikaisen opiskeluoikeuden tarkoituksena on, että opintonsa keskeyttäneet voivat hakea opiskeluoikeutta ko. tutkinnon loppuun suorittamiseksi ilman yhteishakuun osallistumista. Hakija jatkaa aiemmin Suomessa aloittamaansa ammattikorkeakoulututkintoa samassa tai vastaavassa koulutusohjelmassa tarkoituksena suorittaa tutkintoa loppuun. Opiskeluoikeus myönnetään kertaluonteisesti ja määräytyy tutkinnosta puuttuvien opintojen laajuuden perusteella kuitenkin niin, että puuttuvia opintoja saa olla korkeintaan noin vuoden opintoja vastaava määrä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hakeutuvalle ei ole opintopistevaatimusta. Hakemuksen käsittelystä peritään 50 euron maksu (A1440/2014 §3).

Opiskeluoikeutta haetaan erillisellä lomakkeella, jonka liitteenä on opintosuoritusrekisterin ote sekä koulutuksesta vastaavan henkilön hyväksymä aikataulutettu opiskelusuunnitelma (valmistumissuunnitelma) suoritettavista opinnoista tutkinnon loppuunsaattamiseksi. Valmistumissuunnitelmassa huomioidaan aikaisemmin suoritetut opinnot ja muualla hankittu osaaminen (AHOT). Opiskelijalta edellytetään tutkinnon suorittamista hakuajankohtana voimassa olevien tutkintotavoitteiden mukaisesti (esim. kielitaitovaatimukset). Määräaikaisen opiskeluoikeuden päättäjä on rehtori tai hänen valtuuttamansa henkilö.

Myönnettynä opiskeluoikeusaikana opiskelijalla ei ole poissaolo-oikeutta. Myönnettyä lisäaikaa voidaan yhden kerran jatkaa erittäin painavasta syystä. Mikäli opiskelija ei valmistu myönnettynä määräaikana, tulee hänen hakea yhteishaussa uudelleen opiskelijaksi.

Ammattikorkeakoululaissa määriteltyyn opiskeluoikeuden peruuttamisen liittyvä toimintamalli on määritelty ammattikorkeakoulun SORA-ohjeessa. Opiskeluoikeuden peruuttaminen SORA-ohjeistuksen perusteella koskee Centria-ammattikorkeakoulussa vain sosiaali- ja terveysalaa ja humanistista ja kasvatusalaa.

EU/ETA-alueen ulkopuolisten tutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeus edellyttää lukuvuosimaksun suorittamista Centria-ammattikorkeakoulun voimassaolevien päätösten mukaisesti. Ammattikorkeakoululla on apurahajärjestelmä maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden tukemiseksi.

13 §

Opiskelijaksi ilmoittautuminen

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan opiskelijan on ilmoittauduttava lukuvuosittain läsnäolevaksi tai pois­saolevaksi opiskelijaksi 1.4. - 10.9. välisenä aikana opiskelijaliittymä WinhaWillen kautta. Mikäli tämä ei ole mah­dollista, tulee ilmoittautumisen tapahtua kirjallisesti erillisellä ilmoittautu­mis­lomakkeella opintotoimistossa. Kevätlukukauden il­moit­tautumista voi muuttaa 15.12. – 10.1. välisenä aikana. Ulkomaalaisen opiskelijan tulee ilmoittautumisen lisäksi ilmoittaa myös suomalainen henkilötunnus henkilökohtaisesti opintotoimistoon.

Päättyvissä koulutuksissa poissaolevilta opiskelijoita voidaan edellyttää läsnäoloilmoittautumista jo aikaisemmin.

Läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija saa opiskeluoikeuden ja voi suorittaa am­mat­ti­kor­kea­kou­lu­opintoja, jotka merkitään opintosuorituksena opintorekisteriin. Il­moittautumisvelvollisuutensa lai­minlyönyt opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, eikä hän voi opiskella ammattikorkeakoulussa, eikä hänen suorituksiaan merkitä opintorekisteriin. Opiskelija voi anoa opiskeluoikeuden palauttamista kirjallisesti rehtorilta tai hänen valtuuttamaltaan henkilöltä. Hakemuksen käsittelystä peritään 50 euron maksu (A1440/2014 §3).

Ilmoittautumisen laiminlyöneelle opiskelijalle voidaan palauttaa opiskeluoikeus, mikäli opiskelijalla on opiskeluoikeuden palautuksen jälkeen jäljellä olevana opiskeluoikeusaikana tai jatkettuna opiskeluoikeusaikana mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun. Jos opiskelijalla on poissaolo-oikeutta jäljellä, ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönnin jälkeen kulunut aika lasketaan opiskelijan poissaoloaikaan. Kun sallitut poissaolokaudet on käytetty, ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönnin jälkeen kulunut aika kuluttaa opiskelijan käytettävissä olevia läsnäolokausia. Opiskeluoikeus palautetaan seuraavan kuukauden alusta ja siihen asti kulunut kausi lasketaan käytetyksi. Erityisestä syystä opiskeluoikeus voidaan palauttaa välittömästi silloin, kun opiskelijan opiskeluoikeusaika päättyy kuluvan kauden lopussa, tai opiskeluoikeuden palautusta on haettu 19.9. ja 31.1. mennessä.

Opintonsa aloittava opiskelija ilmoittautuu läsnäolevaksi tai poissaolevaksi opiskelijaksi samaan aikaan opiskelupaikan vastaanottamisilmoittautumisen kanssa. Mikäli opintonsa aloittava opiskelija laiminlyö ilmoittautumisen, hänen opiskeluoi­keutensa voidaan anomuksesta palauttaa opintoasiain päällikölle tehtävällä hakemuksella. Poissaolevilta opiskelijoilta, joilla ei ole yhtään läsnäolokautta, vaaditaan seuraavan lukuvuoden läsnäoloilmoittautuminen 31.5. mennessä opiskelijavalinnan sujuvoittamiseksi.

Lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan tulee maksaa lukuvuosimaksu, jotta hän voi ilmoittautua läsnä olevaksi opiskelijaksi. Mikäli lukuvuosimaksuvelvollinen opiskelija ei maksa lukuvuosimaksua ammattikorkeakoulun ilmoittamaan määräaikaan mennessä, eikä ilmoittaudu poissaolevaksi, hän on laiminlyönyt ilmoittautumisen ja menettää opiskeluoikeutensa.

Ennen 1.8.2015 alkaneissa koulutuksissa opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi korkeintaan kahdeksi lukuvuodeksi, kuitenkin vain yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Poissaolo ei kuluta säännönmukaista opiskeluaikaa. Poissaolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi palata jatkamaan opintojaan kesken lukuvuoden lukukausien vaihtuessa ilmoittautumalla läsnä olevaksi opiskelijaksi.

1.8.2015 jälkeen aloittanut opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi otettuaan opiskelupaikan vastaan ainoastaan, jos hän suorittaa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelua, on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan.  Poissaolon lakiperusteisuus tulee todentaa asianmukaisin dokumentein. Jos opiskelija ilmoittautuu ensimmäisenä lukuvuonna poissaolevaksi, mutta ei toimita riittävää selvitystä poissaolon syystä korkeakoulun määräämään ajankohtaan mennessä, hän menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa, hänen on haettava korkeakoululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säännönmukaisessa suoritusajassa tai joka on saanut lisäaikaa opintojensa loppuun saattamiseksi, ei voi ilmoittautua poissaolevaksi.

14 §

Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman ja saamansa ohjauksen perusteella opis­kelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa virtuaaliopintoja Averkossa ja kesälukukausi.fi-portaalin kautta. Koulutuksesta vastaava henkilö tai muu tehtävään määrätty henkilö vahvistaa opetussuunnitelman perusteella laa­ditut henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat.

Koulutukseen kuuluva opintojakso voidaan koulutuksesta vastaava henkilön tai muun tehtävään määrätyn henkilön luvalla hyväksilukea muualla suoritetuilla sisällöltään ja ta­voitteiltaan vastaavilla opinnoilla tai muulla tavoin osoitetulla osaamisella (AHOT – aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen). Edellytyksenä opintojen hyväksilukemiseen osana ammattikorkeakoulututkintoa on suoritettavaan tutkintoon liittyvän koulutukseen sekä vastaavien opintokokonaisuuksien tavoitteiden täyttyminen. Opiskelijalla on aina oikeus sisällyttää tutkintoonsa vähintään opetussuunnitelman mukainen määrä vapaasti valittavia korkeakouluopintoja. AHOT-prosessi käynnistetään opiskelun alkuvaiheessa HOPSien vahvistamisen yhteydessä.

Kaikkien opintojaksojen alussa opiskelijoita tiedotetaan opintojakson tavoitteista ja sisällöstä, suorittamistavasta sekä muista opintojakson hyväk­syttyyn suorittamiseen sekä arviointiin vaikuttavista tekijöistä.

15 §

Arvosanat ja opintorekisteri

Opintosuoritukset arvioidaan arvosanoilla tyydyttävä (1 tai 2), hyvä (3 tai 4), kiitet­tävä (5), hylätty (0) tai suoritusmerkinnällä (S). Myös opintojaksolle ilmoittautuminen, mutta sen suorittamatta jättäminen arvioidaan arvosanalla hylätty (0). Numeroarvosanalla jo arvioitua opintojaksoa ei voi muuttaa suoritusmerkinnällä (S) arvioiduksi.

AHOT-menettelyssä ammattikorkeakoulussa ja ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään saadulla arvosanalla, jos se on mahdollista.  Myös epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankittu osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti antamalla opintojaksosta arvosana, yleensä asteikolla 1 – 5, tai joissakin tapauksissa arvosanalla Suoritettu (S), kun numeroarviointi ei ole tarkoituksen mukaista.

Hylätty opintojakso voidaan uusia korkeintaan kaksi kertaa, kuitenkin korkein­taan yhden vuoden kuluessa opintojakson päättymisestä yksikössä määriteltyinä ajankohtina. Hyväksytyn opintojak­son arvosanaa voi korottaa yhden kerran korkein­taan yhden vuoden kuluessa opintojakson päättymisestä, paitsi taiteellisen prosessin sisältämissä opintojaksoissa. Opinnäytetyön arvosanaa ei ole mahdollista korottaa. Hyväksyttyjä opintosuorituksia ei poisteta opintosuoritusrekisteristä, mutta opiskelijan pyynnöstä ja koulutuksen vastuuhenkilön luvalla ylimääräisenä suoritettuja opintosuorituksia voi valmistumisvaiheessa opiskelijahallintojärjestelmässä piilottaa opintosuoritusotteelta, mikäli suorituksia muuten on riittävästi.

Ammattikorkeakoulu pitää opiskelijakohtaista rekisteriä opintosuorituksista. Opin­tosuorituksen vastaanottavat opettajat ovat velvollisia merkitsemään suoritukset WinhaPro-opetushallintojärjestelmään viimeistään kuukauden kuluessa opintojak­son päättymisestä. Opiskelijalla on oikeus saada ammattikorkeakoululta opintosuo­ritusote.

Opiskelija-arvioinnin perustana olevat tenttivastaukset, etätehtävät ja muut vastaavat dokumentit säilytetään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta, jonka jälkeen opiskelija voi halutessaan noutaa ne itselleen yhden viikon aikana. Kypsyysnäyte säilytetään vuoden ajan.

Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Opiskelija, joka on tyytymätön oikaisupäätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkea-koulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

Kansainvälisessä opiskelija- tai harjoitteluvaihdossa suoritetut opinnot tai harjoittelu on hyväksytettävä koulutuksesta vastaavalla henkilöllä tai tehtävään nimetyllä henkilöllä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa vaih­don päättymisestä.

16

Opiskelijan kurinpito

Mikäli opiskelija syyllistyy tentti- tai muussa arviointitilanteessa vilppiin, hänet voidaan välittömästi poistaa tilaisuudesta ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta tentin tai muun opintosuorituksen luovuttamisen jälkeen. Vilpiksi katsotaan tentissä sääntöjen vastaisten vilpillisten keinojen käyttäminen sekä plagiointi.

Opiskelijaa, joka on ammattikorkeakoulussa syyllistynyt vilppiin tai muutoin rikkonut ammattikorkeakoulun säädöksiä ja ohjeita, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen huomautuksella, varoituksella tai erottamalla hänet määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Ennen asian ratkaisemista opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Kuulemistilaisuudesta laaditaan allekirjoitettu muistio.

Ammattikorkeakoululla on erilliset toimintaohjeet tenttivilppi- ja plagiointitapauksiin. Kurinpitomenettelyä ja huumausainetestauksia käsitellään myös ammattikorkeakoulun SORA-ohjeessa koskien kaikkia koulutusaloja.

17 §

Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen

Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava opetus­suunnitelman mukaiset opintojaksot. Lisäksi hänen on osoitettava hyväksytysti suo­ritetulla kirjallisella opinnäytetyöllä ja antamallaan kypsyysnäytteellä perehtyneensä 10 §:ssä tarkoitettuun opintokokonaisuuteen.

18 §

Tutkintotodistus

Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkin­totodistuksen. Todistuksesta tai sen liitteestä on käytävä ilmi tutkinnon ja koulutuksen lisäksi tutkinnon keskeinen sisältö, opintosuoritus­ten arviointi ja muut tarpeelliseksi katsottavat seikat.

Ammattikorkeakoulu käyttää todistuksessaan merkintää asetuksenmukaisen kielitaidon saavuttamisesta. Lisämerkinnästä käyvät ilmi: 1) koulusivistyskieli, 2) kypsyysnäytteen kieli, 3) ammattikorkeakoulun kieliopintojen vastaavuus kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 § kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittavaan toisen kielen taitoon, eli merkintä siitä, onko toisen kotimaisen kielen kirjallisen ja suullisen osaamisen taso hyvä (arvosana 4 tai 5) vai tyydyttävä (arvosana 1, 2 tai 3) ja 4) pakollisen vieraan kielen saavutettu kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Ammattikorkeakoulu antaa kaikille ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille tutkintotodistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (Dip­loma Supplement), jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä nii­den tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Terveydenhoitajakoulutuksessa sekä terveydenhoitaja- että sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet saavat yhden tutkintotodistuksen, jossa on maininta molempien tutkintojen suorittamisesta, yhden tutkintotodistuksen liitteen ja yhden Diploma Supplementin.

Englanninkielisen koulutuksen opiskelija saa sekä suomen- että englanninkielisen tutkintotodistuksen.

Tutkintotodistuksen allekirjoittaa ammattikorkeakoulun rehtori. Tutkintotodistuksen liitteet (opintosuoritusote ja Diploma Supplement) allekirjoittaa opintoneuvoja.

Saadakseen tutkintotodistuksen opiskelijan on oltava suorittanut kaikki opinnot ja toimitettava tutkintotodistushakemus opintotoimistoon SoleOPS-järjestelmän Sähköisen asioinnin kautta. Tutkintotodistus toimitetaan kuukauden sisällä valmistumispäivämäärästä.

19 §

Voimaantulo

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1.9.2019.

 

Muita ohjeistuksia

Centria-ammattikorkeakoulussa on nimetty tutkintolautakunta, joka käsittelee opintosuoritusten oikaisupyyntöihin liittyviä asioita. Enemmän tutkintolautakunnasta voit lukea täältä.

SORA-lainsäädäntö koskee mm. opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskelijaoikeuden peruuttamista ja palauttamista, rikosrekisteriotteen esittämistä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa. Centria-ammattikorkeakoululla on myös SORA-toimintaohje. Lue lisää SORA-lainsäädännöstä.

Centria-ammattikorkeakoulu on sitoutunut noudattamaa Hyvän tieteellisen käytännön periaatteita kaikessa toiminnassaan niin opetuksessa kuin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassakin. Voit tutustua Centrian hyvään tieteelliseen käytäntöön ja eettisiin periaatteisiin täällä.

Seuraa meitä somessa: