Yhteisöpedagogi (AMK), kirkon nuorisotyö

Tutkinto: Yhteisöpedagogi (AMK)
Opintomuoto: Päivätoteutus
Opintojen laajuus: 3,5 vuotta, 210 opintopistettä
Kampus: Talonpojankatu 2, Kokkola
Aloituspaikat: 25
Haku alkaa: 14.3.2018
Haku päättyy 28.3.2018 klo 15:00

Lapset ja nuoret tarvitsevat elämäänsä ammattitaitoisia ja turvallisia aikuisia. Tule opiskelemaan yhteisöpedagogiksi Centriaan ja ole tulevaisuuden kasvattaja! Raudaskylän yhteisöpedagogikoulutuksesta saat kelpoisuuden myös kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan.

Kiinnostaako kasvatus? Arvostatko terveitä elämänarvoja? Haluaisitko tulla kasvatuksen ammattilaiseksi? Haluatko tehdä työtä, jossa voit kokea olevasi villi ja vapaa, mutta samalla vastuullinen aikuinen? Onko sinulla kokemusta seurakunnan nuorisotoiminnasta? Haluatko saada leirielämästä palkkaa ja päivärahan? Tätä kaikkea ja paljon muuta voit kokea yhteisöpedagogina!

Yhteisöpedagogin (AMK) tutkinto on 210 opintopisteen laajuinen. Opetus järjestetään niin, että lukuvuodessa voi suorittaa 60 opintopistettä ja opinnot voi kokonaisuudessaan suorittaa noin 3,5 vuodessa. Käytännössä opinnot ovat yhdistelmä teoriaa ja käytännön työskentelyä kasvatuksen erilaisissa tilanteissa. Keskeisiä tieteenaloja opinnoissa ovat kasvatustiede, teologia sekä yhteiskuntatieteet. Käytännön työskentely toteutuu erilaisissa projekteissa ja harjoitteissa, joita tehdään esimerkiksi seurakunnissa, kouluissa, järjestöissä ja lastensuojelussa. Opintoihin kuuluvissa harjoitteluissa opiskelija saa punnita ja kehittää omaa ammatillisuuttaan. Opintojen päätyttyä Centriasta valmistunut yhteisöpedagogi (AMK) on valmis aloittamaan uransa oman alansa asiantuntijatehtävissä.

Centriasta valmistuneena yhteisöpedagogina (AMK) tunnistat omia vahvuuksiasi ja tarpeitasi. Osaat ilmaista itseäsi ja samalla huomioida toisen ihmisen. Osaat kuunnella. Ymmärrät lapsen ja nuoren sanallisia ja sanattomia viestejä. Tunnet lapsen kehityskulun nuoruuden kautta aikuisuuteen. Kykenet rakentavaan vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa ja osaat ohjata niin yksilöä kuin ryhmääkin. Osaat opettaa lapsille ja nuorille ymmärrettävällä tavalla ja saat viestisi perille.           

Koulutuksessamme on tärkeää, että opiskeltavat sisällöt ja käytännön harjoitteet ovat kosketuksissa todellisen työelämän kanssa. Esimerkiksi kansainvälisyys tai nuorisotyön digitalisoituminen ovat haasteita, joihin innolla vastataan. Kehitystyössä opiskelijoiden oma asiantuntijuus ja harrastuneisuus elämän eri saroilla on iso voimavara. Koulutus valmistaa työskentelemään erilaisissa yhteisöissä, mutta yhteisöpedagogikoulutus on myös itsessään yhteisö, jossa toiset tunnetaan ja huomataan. Tässä yhteisössä on turvallista kasvaa kasvattajaksi.

Yhteisöpedagogina työelämässä

Meiltä valmistuneita yhteisöpedagogeja (AMK) toimii monenlaisissa kasvatustyötä tekevissä organisaatioissa. Kirkollisessa yhteisöpedagogikoulutuksessa tulet myös hengellisen työn ammattilaiseksi ja saat kelpoisuuden kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan. Hallitset kristillisen kasvatuksen perusasiat lapsista nuoriin aikuisiin.

Laaja-alaisena kasvatuksen asiantuntijana voit työllistyä yhteiskunnallisella puolella lastensuojeluun lastensuojelu- ja nuortenhuoltolaitoksiin, kunnalliseen nuorisotoimeen sekä moniin erilaisiin järjestöihin ja muihin toimijoihin kolmannella sektorilla. Myös nuorisokeskukset ja ohjelmapalveluyritykset voivat olla työpaikkojasi.

Yhteistyökumppaneitamme työelämässä ovat mm. seurakunnat, koulut, kuntien nuorisotoimet, kasvatusalan järjestöt, lastensuojelualan yritykset, hiippakunnat, kirkkohallitus.

Jatko-opintomahdollisuudet

Yhteisöpedagogin (AMK) jatko-opintomahdollisuuksia ovat ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Humak) ja Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak) sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Teologian opintoja voi suorittaa Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa, lisäksi on tarjolla kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen opintoja monissa yliopistoissa.



HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEKAOULUTUTKINTO

 

VALINTATAPA 1: VALINTAKOE

Valintakoe 100 pistettä

Opiskelijavalinta tehdään pelkän valintakokeen perusteella. 

 

 

 



Tervetuloa valintakokeeseen!

Valintakokeeseen osallistuvat kaikki hakukelpoiset hakijat ilman erillistä kutsua. Valintakoe on hakijalle yksipäiväinen, ja valintakoetulos on voimassa kyseisen haun ajan.

Mikäli olet hakenut yhteisöpedagogin (AMK) koulutuksen päivätoteutukseen,
sinulla on hakukelpoinen pohjakoulutus (yleinen hakukelpoisuus AMK-opintoihin)
ja ylin kyseisen hakukohteen hakutoiveistasi on Centria, olet tervetullut valintakokeeseen Centriaan.

Sijainti: Centria-ammattikorkeakoulu, Ylivieskan kampus, Raudaskylän toimipiste (Raudaskylän Kristillinen Opisto), Opistontie 4 – 6, 84880 YLIVIESKA.

Valintakokeet järjestetään 7.6. ja 8.6.2017 klo 8.30 - 16.00.
Valintakoe on hakijalle yksipäiväinen ja voit valita kumpana päivänä tulet.
Suositus:
Jos sukunimesi alkukirjain on A-K, valitse valintakoepäiväksi 7.6.2017.
Jos sukunimesi alkukirjan on L-Ö, valitse valintakoepäiväksi 8.6.2017.
Jos suositeltu päivä ei sovi, voit valita toisen päivän.

Mikäli et ole varma oletko hakukelpoinen ja oikeutettu tällöin osallistumaan valintakokeeseen, tarkista hakukelpoisuutesi Opintopolku.fi Oma Opintopolku –palvelusta.

 

Valintakokeeseen ilmoittautuminen

Pyydämme sinua ilmoittamaan ajalla 15.5.-4.6.2017 osallistumisestasi Centrian valintakokeeseen. Kaikki valintakokeeseen oikeutetut ovat kuitenkin tervetulleita osallistumaan kokeeseen eikä ilmoittautumattomuus ole este osallistua valintakokeeseen. Ilmoittautumista pyydetään käytännön järjestelyjen johdosta ja se nopeuttaa valintakoeaamun sujumista.

Ilmoittaudu valintakokeisiin osoitteessa: https://www.webropolsurveys.com/S/DC1A5DB5441B2E6F.par

Huom! Webropol-ilmoittautumista ei pysty jälkeenpäin enää muokkaamaan eikä perumaan.
Jos ilmoittautumisesi jälkeen tulee tarve tehdä muutoksia, niin ota yhteyttä: opinto-ohjaaja Maria Känsäkoski p. 044 4492 643, maria.kansakoski@centria.fi).

 

Ohjeita valintakokeeseen

  • valintakoe muodostuu erilaisista yksilö- ja ryhmätehtävistä sekä Centria-ammattikorkeakoulussa myös psykologisesta testistä
  • kokeessa selvitetään hakijan opiskeluvalmiuksia, soveltuvuutta alalle, motivaatiota, sosiaalista kyvykkyyttä ja luovuutta.
  • valintakokeesta tulee saada vähintään 50p (max 100 p).
  • kaikki pakolliset valintakoeosiot tulee suorittaa hyväksytysti.

Ota valintakokeeseen mukaan voimassa oleva henkilöllisyystodistus (passi, ajokortti tai poliisin myöntämä kuvallinen henkilökortti) ja kirjoitusvälineet (lyijykynä, pyyhekumi, teroitin).

Sisääntulokirjautuminen kokeeseen on klo 8.30 – 9.00 päärakennuksen aulatilassa (kaikille pakollinen). Valintakoe alkaa luentosalissa klo 9.00. Aamupäivällä suoritetaan psykologinen soveltuvuustesti ja aineistokoe (aineiston saat paikan päällä). Iltapäivällä on ryhmätilanne ja haastattelut.
Valintakoe päättyy osaltasi, kun olet käynyt kaikki osiot läpi. Valintakoe kestää arviolta klo 16 asti (voi päättyä aiemminkin).

Valintakoe on hakijalle maksuton.

Valintakoepäiväsi aikana sinulla on mahdollisuus ruokailuun sekä varauksesta myös majoitukseen
info@rko.fi tai (08) 4276 200.

 

Opiskelijavalinta ja yhteystiedot

Mikäli tulet valituksi opiskelijaksi, ammattikorkeakoulu tarkistaa yhteishaussa käyttämäsi koulu- ja työtodistukset. Valinta on ehdollinen, kunnes todistukset on tarkistettu. Älä tuo todistuksia vielä valintakokeeseen, sillä todistukset tarkistetaan vasta valintapäätöksen jälkeen.


Valintakoeyhteistyötä tekevät ammattikorkeakoulut:

  • Centria-ammattikorkeakoulu
  • Humanistinen ammattikorkeakoulu
  • Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk)

Valintakoeyhteistyö tarkoittaa sitä, että samaan valintakoeryhmään kuuluvat ammattikorkeakoulut hyväksyvät sellaisenaan toisessa ammattikorkeakoulussa suoritetun valintakokeen. Hakija osallistuu valintakokeeseen kyseisen koulutuksen korkeimman hakutoiveen toimipisteessä.

Erityisjärjestelyihin valintakokeissa on valtakunnallisesti pitänyt hakea 20.4. mennessä. Myöhästyneitä pyyntöjä ei voida valitettavasti huomioida.


Lisätietoja:

Lisätietoja valintakokeesta: opinto-ohjaaja Maria Känsäkoski p. 044 4492 643, maria.kansakoski@centria.fi

Lisätietoja hakuprosessista: Hakijapalvelut, p. 044 725 0081, hakijapalvelut@centria.fi

Lisätietoja koulutuksesta: koulutusalapäällikkö yliopettaja Vesa Nuorva, p. 044 449 2640, vesa.nuorva@centria.fi



Humanistisen ja kasvatusalan terveydelliset vaatimukset

Yhteisöpedagogikoulutus

Ammatissa toimiminen edellyttää riittävää psyykkistä kestävyyttä, tasapainoisuutta, keskittymiskykyä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja ja sosiaalista kompetenssia.  Vastuukysymykset painottuvat yhteisöpedagogin työtehtävissä.

Opiskelijavalinnan esteenä voi olla sellainen psyykkinen sairaus tai toimintakykyyn vaikuttava asia, joka estää opintoihin osallistumisen tai ammatissa toimimisen, esim.

  • akuutti, elämään vaikuttava päihdeongelma tai vakava huumeongelma
  • sellainen sosiaalinen pelkotila, joka vaikeuttaa huomattavasti ihmisten kanssa toimimista
  • sellainen psyykkinen sairaus, joka estää opintoihin osallistumisen tai ammatissa toimimisen mm. psykoottistasoinen oireilu tai vakavasti toimintakykyä laskeva masennus
  • muu sairaus, joka vaarantaa oman tai muiden opintoihin osallistuvien terveyden tai turvallisuuden


Yhteisöpedagogien opiskelijatarinat

 

 

 

     

Seurakunnassa saa olla oma itsensä

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi valmistumisen jälkeen ehdin olla kolme vuotta työelämässä, ennen kuin lähdin opiskelemaan yhteisöpedagogiksi. Ajatus jatko-opinnoista oli pyörinyt mielessä jo hetken aikaa, ja töitä tehdessä ajatus vahvistui entisestään. Vakaumukseni vuoksi oli selvää, että haluan nimenomaan kirkollisen koulutuksen. Kirkollinen kelpoisuushan on seurakunnan nuorisotyöntekijälle pakollinen, mutta sen suoritettuaan voi työskennellä tietysti myös kunnallisella puolella.

Voisin sanoa, että oma sosiaalisuuteni on ohjannut minut tälle alalle. Lähdin alun perin mukaan seurakunnan toimintaan sen takia, että siellä oli tarjolla minua kiinnostavaa ajanvietettä. Huomasin kuitenkin pian, että näissä piireissä saa olla reilusti oma itsensä, ja pikkuhiljaa myös kiinnostus uskontoa kohtaan heräsi. Mielestäni tärkeintä uskonasioissa on keskitien löytäminen, enkä aio tuputtaa omaa vakaumustani kenellekään.

Ensimmäinen opiskeluvuosi oli positiivinen yllätys, ja olen nauttinut opinnoista täysillä. Alan perusteita käytiin läpi muun muassa teologian ja kasvatusopintojen näkökulmasta. Yhteisöpedagogiksi opiskelu on käytännönläheistä, mutta toki mekin kirjoitamme välillä esseitä ja perinteisiä kirjatenttejä. Ensimmäisen vuoden perusteella opiskelu on toisinaan työlästä, mutta ei vaikeaa.

Nuorisotyössä minua kiehtoo se, että pääsen oikeasti tekemään asioita - ja vieläpä omalla tavallani. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä tätä työtä, ja niinpä voin tuoda mukaan omia vahvuuksiani ja toteuttaa itseäni esimerkiksi musiikin avulla.

Kimmo Ylinen, yhteisöpedagogiopiskelija

 

   

Siivet alle Espanjassa

Olen aina ollut urheilullinen, aktiivinen partiolainen ja seurakunnan jäsen. Olin jo varma, että lähtisin lukion jälkeen opiskelemaan liikuntaa, kun eräs seurakunnan työntekijä sanoi  minulle, että mietis nyt vielä tuota ammatinvalintaasi - ja siitä se ajatus sitten lähti.Hetkeäkään en ole katunut, että päätin lähteä opiskelemaan yhteisöpedagogiksi!

Pidän opiskelusta Raudaskylällä, sillä täällä aiempi kokemus otetaan aidosti huomioon ja opiskelijamäärä on sopiva. Kaikki tuntevat toisensa, ja se pitää ryhmän yhtenäisenä. Lisäksi samassa pihapiirissä opiskelee esimerkiksi lukiolaisia, aikuisopiskelijoita ja kehitysvammaisia. Teemmekin paljon yhteistyötä heidän kanssaan, ja saamme näin kokemusta työskentelystä eri toimijoiden kanssa.

Centria on kansainvälinen ammattikorkeakoulu, ja tarjolla on paljon vaihtoehtoja sekä opiskelijavaihto- että työharjoittelukohteiksi. Minä lähden innokkaasti kokeilemaan siipiäni Espanjaan  työharjoittelun muodossa. Uskon tämän tulevan kokemuksen olevan arvokas minulle sekä tulevaisuudelleni. Haluan suunnitella, tehdä ja toteuttaa lapsille ja nuorille projektiluontoista toimintaa; erilaisia tapahtumia, retkiä sekä leirejä. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia ja uskonkin, että Rauskilta jokainen saa mukaansa hyvät eväät tuleville poluille.

Sarita Kuusisto, yhteisöpedagogiopiskelija

     

Uutta näkökulmaa omaan työhön

Olen tehnyt pitkään työtä lastensuojelussa ja viihdyn työssäni valtavan hyvin. Olin kuitenkin jo pitkään haaveillut jatko-koulutuksesta, kasvusta ja  muutoksesta. Kaipasin jotain uutta haastetta, joka antaisi uusia näkökulmia ja puhtia työhön. En halua koskaan suorittaa työtehtäviäni ihmisten parissa rutiinilla, mekaanisesti näkemättä yksilöä ja tämän tarpeita.

Haluan kohdata heidät oikeasti. Niinpä olin pitkään etsinyt sopivaa jatkokoulutusmahdollisuutta, mutta mikään ei vaan tuntunut omalta. Oliko se sitten sattumaa vai niin kuin sen itse näen, johdatusta, että eräänä iltana selattuani netistä eri  koulutusmahdollisuuksia yhteisöpedagogin koulutus tipahti syliini!

Centria on todella kehittänyt aikuisopinnot nimenomaan aikuisille sopiviksi: yhteisöpedagogin tutkinto on mahdollista suorittaa työn ja perheen ohessa, kunhan motivaatio on kunnossa ja osaa organisoida ajankäyttönsä hyvin! Centria ottaa myös aikuisopiskelijoidensa aiemman osaamisen ja työkokemuksen aidosti huomioon.

Koulutus on todella antanut uutta näkökulmaa, paljon mietittävää sekä edistänyt yksilöllistä kasvua! Tästä on hyvä lähteä soveltamaan ja tekemään näköisiäni, omaan työympäristööni sopivia juttuja ja oivalluksia. Se, että yhteisöpedagogin opintoihin sisältyy myös kirkollinen pätevyys, oli positiivinen yllätys, joka avaa uusia ovia tulevaisuuteen!

Tanja Sabel

 

     

Seurakuntatyö vei mukanaan!

Olin rippileirin jälkeen aktiivinen seurakunnan toiminnassa ja mietin silloin, että olisi mukava tehdä töitä nuorisotyöntekijänä. Tutustuin Centria-ammattikorkeakouluun Maata Näkyvissä -festareilla ja sen jälkeen kyselin oman seurakunnan nuorisotyöntekijöiltä tästä koulutuksesta.

Opiskelupaikkavalintaa ei ole tarvinnut katua - paikka on minulle täysin oikea! Lukion jälkeen on ollut hienoa opiskella minua oikeasti kiinnostavia asioita, ja opiskelumotivaatio onkin kohdallaan.

Olen kotoisin pienestä kunnasta nimeltä Laihia. En tuntenut aluksi ketään Ylivieskasta, mutta olen tutustunut samanhenkisiin ihmisiin, joiden kanssa minulla on tosi hauskaa! Olen saanut monia hyviä uusia ystäviä, ja opiskelukavereideni kanssa käymme usein syömässä tai vaikkapa keilaamassa porukalla.

Ylivieska opiskelukaupunkina on ihana ja minulle riittävän rauhallinen. En varmaan tottuisi pienen kylän kasvattina yhtään suurempaan kaupunkiin. Täältä löytyy kaikki tarvittava!

Tulevaisuudessa haluan työskennellä seurakunnan nuorisotyöntekijänä, mutta myös kunnan nuorisotyö kiinnostaa. Centria-ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogikoulutus antaa minulle kirkollisen pätevyyden, mutta ei kuitenkaan sido työskentelemään tulevaisuudessa pelkästään
seurakunnassa.

Sirkku Tuomisto

 

     

Tähtäimessä seurakuntatyö

Olen kotoisin Vaasasta ja olen 20-vuotias. Tykkään tehdä kaikenlaisia käsitöitä, katsella elokuvia ja kuunnella musiikkia. Rippikoulun jälkeen toimin isosena rippileireillä ja muillakin nuortenleireillä. Tajusin haluavani työskennellä kirkossa myös isona ja kuulin, että Centriassa voisi opiskella kirkon nuorisotyönohjaajaksi. Abivuotena päätin hakea Centria-ammattikorkeakouluun yhteisöpedagogiksi.

Valintakokeen jälkeen totesin, että tämä olisi oikea paikka minulle, ja onneksi pääsin kouluun. Koulussa on ollut hauskaa ja oppitunnit ovat olleet mukavan vaihtelevia, myös ”tosielämän” projekteja on mahtunut mukaan. Ensimmäisenä vuotena oli mahtavaa järjestää Kauneimmat joululaulut -tilaisuus Raudaskylällä. On ollut mahdollista maistaa tulevaa työnkuvaa jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Opettajat ovat opettaneet juuri niitä asioita, jotka kiinnostavat ja joista on hyötyä tulevaisuudessa. Laajat opinnot antavat mahdollisuuden työllistyä moniin erilaisiin tehtäviin.

Opiskelukaupunkina Ylivieska yllätti. Harrastusmahdollisuudet ovat laajat ja muita opiskelijoita on paljon. Lisäksi täällä on hyvät asumismahdollisuudet ja keskustassa lyhyet etäisyydet.

Tulevaisuudessa haluaisin päästä seurakuntaan töihin, erityisesti rippikoulutyön pariin. Haluaisin olla mukana kouluttamassa uusia isosia ja toteuttaa mahtavia rippileirejä! Opinnot ovat tukeneet tätä tavoitetta paljon ja jäljellä olevat opinnot tulevat tukemaan vielä lisää.
 
Lotta Fredman

 

     

Opintoni tukevat urahaaveitani täydellisesti

Olen 21-vuotias mies Raahesta. Vapaa-aikanani pelailen salibandya 2. divarissa, ja kesät kuluvat perhokalastuksen merkeissä. Kaikenlainen urheilu on lähellä sydäntäni, ja lähes jokaista lajia on pitänyt ainakin kokeilla.

Koulutusalani valinta oli minulle oikeastaan melko helppo, koska olen ollut aktiivinen seurakuntanuori aika kauan ja siinä samassa olen toiminut usein muun muassa isosena. Se on ollut mielekästä hommaa ja evankeliumin ilosanoman eteenpäin vieminen on mielestäni parasta mitä voi tehdä!

Centria ammattikorkeakoulu tarjosi minulle juuri sen koulutuksen mitä tarvitsen ja haluan. Hain muuallekin, mutta heti pääsykokeiden jälkeen tiesin haluavani opiskelemaan Ylivieskaan Raudaskylälle, enkä  edes osallistunut muihin pääsykokeisiin.

Opinnoissamme erityisen hyvää on se, että se antaa erittäin laajan osaamisen ja mahdollisuuden työllistyä hyvin moniin eri virkoihin. Lisäksi erittäin pätevät opettajat takaavat, että opimme oikeita asioita ja saamme tulevaisuudessakin päteviä yhteisöpedagogeja.

Opiskelukaupunkini ansaitsee ehdottomasti kehuja! Ylivieskassa on paljon opiskelijoita, ja harrastusmahdollisuudet ovat erittäin hyvät.

Haluaisin tulevaisuudessa työllistyä seurakuntaan erityisesti nuorisotyön pariin. Toinen hyvä vaihtoehto on varhaiskasvatustyö. Opintoni ovat tukeneet urahaaveitani todella hyvin. Koen, että opintojen kautta saan riittävästi ammattitaitoa aloittaa työurani seurakunnassa. Oikeastaan voisin sanoa, että opintoni tukevat urahaaveitani täydellisesti.

Joona Viiltola

 

     

Kaikkien ei tarvitse osata laulaa ja soittaa kitaraa

Marja Rajaniemi tarttui kiinni nuorisotyöhön työelämän kautta. Lukion jälkeen suoritetut kiviartesaaniopinnot veivät naisen opettajan töihin.

- Nuorten parissa työskentely tuntui heti omalta. Työssäni koin tarvitsevani opetukseni tueksi pedagogista osaamista, ja siksi jatkokouluttautuminen tuli ajankohtaiseksi. Kasvatustyössä maalaisjärki ei aina riitä, vaikka siitä usein apua onkin, Marja kertoo.

Yhteisöpedagogiksi (AMK) valmistuvaa Marjaa kiinnostaa tällä hetkellä eniten seurakunnan nuorisotyöntekijän työt.

- Alan työtehtävät toki kiinnostavat, mutta tulevaisuuden haaveissa siintää myös opetustyö.

Opinnot ovat Marjan mukaan vastanneet odotuksia.

- Kirkollisia ja teologisia opintoja on aika paljon, mutta sehän oli tiedossa jo etukäteenkin.

Erityisen hyvänä Marja pitää Raudaskylän opiskeluympäristöä.

- Alakoulun, lukion ja erityisoppilaiden kanssa tehdään paljon yhteistyötä, ja se on meille yhteisöpedagogiopiskelijoille tosi tärkeä juttu. Järjestämme heille esimerkiksi hartauksia, oppitunteja, projekteja ja uskontokasvatusta. Opiskelu on oikeasti todella käytännönläheistä, ja tekemällähän sitä oppii parhaiten, Marja muistuttaa.

Opintoihinsa kuuluvia harjoittelujaksoja Marja on suorittanut varhaisnuorten ja nuorten parissa nykyisessä kotikaupungissaan Kalajoella.

- Kun alaa kahlataan opiskeluaikana mahdollisimman monipuolisesti läpi, kaikki osa-alueet tulevat tutuiksi ja juuri se itselle parhaiten sopiva työ on valmistumisen jälkeen helppo löytää.

- Nuorisotyöhön tarvitaan monenlaisia persoonia, kaikkien ei tarvitse osata laulaa ja soittaa kitaraa, Marja muistuttaa ja kumoaa samalla kliseisen kuvan kitaraa soittavasta nuorisotyöntekijästä.

- Nuoretkin ovat kaikki erilaisia, ja sama pätee myös nuorisotyöntekijään.

Marja Rajaniemi

 

     

Varhaisnuorisotyö kiinnostaa

Rippikoulu oli monen nuoren tavoin myös Matias Jurmulle ensimmäinen oikea kosketus kotiseurakuntaan.

- Omat isoseni houkuttelivat minut mukaan isostoimintaan, ja sitä kautta seurakunnan nuorisotyökin tuli tutuksi, kertoo Centria-ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiksi opiskeleva Matias.

Yhteisöpedagogiopiskelijoiden opetuspaikka löytyy Raudaskylältä, Ylivieskasta. Reilun kymmenen kilometrin matka keskustasta Raudaskylälle taittuu usein omalla autolla. Ensimmäisen vuoden opiskelijoilla on mahdollisuus asua Raudaskylällä opiston yhteydessä sijaitsevassa asuntolassa.

- Minäkin asustelin ensimmäisen vuoden syksyn Raudaskylällä, ja keväällä muutin keskustaan, Matias muistelee.

Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutukseen hakevat kutsutaan kevään kynnyksellä pääsykokeisiin Raudaskylälle. Pääsykokeeseen kuuluvaa ja monen kammoksuvaa haastattelua Matias piti mukavana kokemuksena.

- Haastattelun jälkeen minulle tuli varma olo, että pääsen opiskelemaan, naurahtaa Matias ja kertoo yllättyneensä positiivisesti siitä, mitä ensimmäinen opiskeluvuosi toi tullessaan.

- Opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä vallitseva lämmin ja ystävällinen ilmapiiri pitää huolen siitä, että koulussa viihtyy. Myös opinnot ovat sujuneet hyvin, ja nekin kurssit, joita etukäteen pidin vähemmän kiinnostavina, ovat olleet mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.

Alavalintaansa Matias perustelee sillä yksinkertaisella seikalla, että lasten ja nuorten kanssa puuhailu on mukavaa.

- Erityisesti minua kiinnostaa varhaisnuorisotyö. Heihin pitääkin panostaa kunnolla, että he olisivat mukavia ja hyvin käyttäytyviä nuoria vielä rippikouluiässäkin, Matias letkauttaa pilke silmäkulmassa.

Matias Jurmu

 

     

Pienessä ryhmässä kaikki tulevat tutuiksi

Vietin normaalin lapsuuden, joka nykyään tarkoittaa vanhempien eroa ja muita pieniä vaikeuksia. Lapsuudellani ei ollut vaikutusta kouluvalintaani, isäni ei ole edes seurakunnan jäsen. Niin kuin monet muutkin pojat, halusin olla isona astronautti tai maailmankuulu jalkapalloilija.

Ennen rippikoulua ja vielä vuosia sen jälkeen olin varma, että minusta tulee isona historian opettaja tai tutkija. En voi sanoa rippikoulun muuttaneen kaikkea, mutta se antoi uusia näkökulmia. Rippikoulu teki minuun vaikutuksen, siellä tätä kovaäänistä ja etuhampaatonta ulkonäöltään peikkoa muistuttavaa nuorta miehenalkua arvostettiin ja pidettiin kerrankin samassa arvossa muiden kanssa.

Armeijan jälkeen halusin lähteä opiskelemaan nuorisotyötä Raudaskylälle, missä on jo vuosikymmenien ajan koulutettu kirkon nuorisotyönohjaajia. Parasta kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutuksessa on Raudaskylän kristillisen opiston kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi on sen pienuus. Opiskelijoita ja opettajia on vähän ja opettajat tuntevat opiskelijat. Pienessä ryhmässä kaikki tulevat tutuksi.

Koulutuksen ensimmäinen vuosi on teoriapainotteinen.  Tuota teoriaa sovelletaan käytännössä harjoitteluissa, jotka voi tehdä seurakuntien, kuntien, järjestöjen nuorisotöissä tai vaikkapa lastensuojeluyksikössä. Itse tein ensimmäisen harjoittelun tutussa seurakunnassa ja sain siellä alan opiskelijana paljon vastuuta.

Nuorisotyön opiskelu on muuttanut hiukan tulevaisuuden unelmia. Vaikkei koulutus avaa tietä huippu-urheilijaksi on se sellainen koulutus, josta voi helposti hakea yliopistoon lukemaan esimerkiksi teologiaa tai kasvatustieteitä. Enkä vieläkään pidä pois suljettuna mahdollisuuttani toimia joskus historian opettajana. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutus opettaa pedagogisia taitoja ja nuorisotyön ohjaajan työ muistuttaa opettajan työtä ainakin rippikoulun osalta.

Pekka Leskinen

 

     

Opiskelu avasi sosiaalisen elämän uudella tavalla

Nurmeksesta Ylivieskaan muuttanut Antti Liistokki löysi opiskelupaikkansa sattumalta. Toista vuottaan kansalaistoimintaa ja nuorisotyötä opiskeleva Antti törmäsi Centria-ammattikorkeakoulun mainokseen surffaillessaan internetissä.

- Satuin huomaamaan koulutusohjelman mainoksen eräällä nettisivustolla. Yhteisöpedagogiopinnot kuulostivat sen verran mielenkiintoisilta, että laitoin hakemuksen menemään. Myöhemmin tuli kutsu valintakokeeseen ja kesällä sain tiedon opiskelupaikasta, Antti muistelee hakuprosessiaan.

- Opiskeluympäristö on miellyttävä ja jännästi erilainen, Antti kuvailee.

- Samassa pihapiirissä on lasten ja erityisryhmien koulut, ja erilaisten yhteistyöprojektien myötä pääsemmekin usein harjoittelemaan opiskeltavia asioita käytännössä. Jos työ kirkon parissa kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti hakea opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulustamme, kehottaa Antti.

- Raudaskylä tarjoaa uniikin mahdollisuuden ja idyllisen ympäristön opiskeluun.

Antin tulevaisuuden kuviot eivät ole vielä ihan selvillä.

- Nuorten parissa työskentely kiinnostaa, mutta mitään selkeitä suunnitelmia minulla ei vielä ole. Tie on siis vielä avoinna.

Uutta kotikaupunkiaan Ylivieskaa Antti kuvailee pieneksi ja sieväksi kaupungiksi, jossa palvelut ovat lähellä.

- Sosiaalinen elämä on opintojen myötä auennut ihan uudella tavalla, kertoo kavereidensa kanssa vapaa-ajalla viihtyvä Antti. Musiikkimieheksi tunnustautuva Antti viihtyy myös kitaran ja basson varressa.

Antti Liistokki

 

 



Meillä opettavat:


Vesa Nuorva, teologian tohtori

Vesa on työskennellyt Centriassa yliopettajana vuodesta 2004. Sitä ennen seurakuntapappina noin 20 vuotta. Vesa on paneutunut erityisesti teologisiin, eettisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin.

Reetta Leppälä, kasvatustieteen tohtori

Reetta on työskennellyt Centriassa lehtorina ja tutkimusyliopettajana vuodesta 2007. Hän vastaa alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta ja ohjaa opinnäytetöitä. Aiemmin hän on työskennellyt luokanopettajana eri alakouluissa ja lehtorina terveydenhuolto-oppilaitoksessa.

Veijo Pelkonen, kasvatustieteen maisteri

Veijo on pitkän linjan nuorisotyönohjaaja ja GTI:n valtuuttama vuorovaikutustaitojen kouluttaja. Hän on työskennellyt lähes 30 vuotta seurakuntien nuorisotyönohjaajan viroissa eri puolilla Suomea. Centria-ammattikorkeakoulussa hän on ollut vuodesta 2004 alkaen. Hänen vastuualueinaan ovat laajasti ottaen kirkon nuorisotyön ja vuorovaikutustaitojen opetus, päävastuu harjoitteluiden ohjaamisesta ja koulutuksen markkinoinnista.

Maria Känsäkoski, kasvatustieteen maisteri

Maria on työskennellyt kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden lehtorina ja opinto-ohjaajana Centriassa vuodesta 2008. Tätä ennen hän on työskennellyt Oulun kaupungilla tehden yhteistyötä mm. nuorisotoimen, opetustoimen sekä lukuisten järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa.

Teemu Isokääntä, teologian maisteri

Teemu on työskennellyt Centriassa teologisten aineiden lehtorina vuodesta 2008. Aiemmin hän on työskennellyt seurakuntapappina.

Sari Virkkala, kasvatustieteen maisteri

Sari on työskennellyt Centriassa lehtorina vuodesta 2003. Aiemmin hän on työskennellyt mm. koulutussuunnittelijana ja yliopistonopettajana Kokkolan Yliopistokeskus Chydeniuksessa.

Paula Santapakka, kasvatustieteen maisteri

Paula on työskennellyt Centriassa kasvatusaineiden lehtorina vuodesta 2013. Hänen vastuualueinaan ovat lastensuojeluun, varhaiskasvatukseen, viestintään sekä taito- ja taideaineisiin liittyvät opintojaksot. Aiemmin Paula on työskennellyt lehtorina lukiossa. 



Lisätietoja koulutuksesta:
yliopettaja Vesa Nuorva,
p. 044 449 2640,
vesa.nuorva@centria.fi

Lisätietoja hakemisesta:
Hakijapalvelut,
p. 044 725 0081,
hakijapalvelut@centria.fi

Lisätietoja valintakokeesta:
opinto-ohjaaja Maria Känsäkoski
p. 044 4492 643,
maria.kansakoski@centria.fi

 

Instagram ja Twitter: @yhteisopedagogi

 



Näin haet 

Haun ollessa avoinna voit hakea koulutukseen osoitteessa www.opintopolku.fi.

Löydät Centrian haussa olevat koulutukset hakusanalla "Centria" sekä rajaamalla hakutuloksia "Haku on käynnissä" -painikkeesta. Mikäli haluat näkyviin myös englanninkieliset koulutukset, niin poista valikosta rajaus opetuskielen mukaan.

Opiskelijavalinnassa noudatetaan korkeakoulujen päättämiä koulutuskohtaisia valintaperusteita ja sitä hakutoivejärjestystä, jonka olet merkinnyt hakulomakkeelle.

Tarkasta hakukelpoisuutesi 

Hakukelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin antaa toisen asteen tutkinto, esim. lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto, kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. Joissakin koulutuksissa voi olla käytössä rajattu pohjakoulutusvaatimus. Lisätietoja hakukelpoisuudesta löydät kohdasta: Hakijalle - Tietoa hakemisesta - Hakukelpoisuus.

 


 



Humanistisen ja kasvatusalan yhteisöpedagogikoulutusta tuottavat ammattikorkeakoulut (Centria, Humak ja Xamk) ovat pyytäneet Valviralta lisäselvitystä yhteisöpedagogien kelpoisuuteen toimia lastensuojelutehtävissä.

Ylijohtaja Marja-Liisa Partasen ja lakimies Sanna Hyttisen 15.3.2017 toimittamassa selvityksessä todetaan, että yhteisöpedagogin koulutuksella on edelleen mahdollisuus sijoittua monenlaisiin sosiaalihuollon tehtäviin, mukaan lukien lastensuojelun avo -ja sijaishuolto.

Ohessa tiedote Valviran päätöksestä (Humak, viestintäpäällikkö Jarmo Röksa)

 

Valvira: Yhteisöpedagogi on pätevä työskentelemään lastensuojelussa

Yhteisöpedagogeilla on Valviran mukaan edelleen mahdollisuus sijoittua ja toimia lastensuojelutehtävissä vaikkei nimikettä ole mainittu laissa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015). Joissakin kunnissa lakia on tulkittu väärin siten, ettei yhteisöpedagogikoulutuksen omannut voisi toimia lastensuojelun avo- ja sijaishuoltotehtävissä. Valvira oikaisee tämän käsityksen ammattikorkeakouluille 15.3. lähettämässään ja Sosiaali- ja terveysministeriölle tiedoksi antamassaan vastauksessa. Valviran mukaan yhteisöpedagogit voivat työskennellä monenlaisissa sosiaalihuollon palvelutehtävissä, mukaan lukien lastensuojelun avo- ja sijaishuolto.

 

Yhteisöpedagogeilla on oikeus toimia sosiaalihuollossa

Sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin ei Valviran kirjeen mukaan ole otettu mukaan kaikkia sosiaalihuollon tehtävissä toimimaan oikeutettuja – ainoastaan keskeisiksi katsotut ammattiryhmät. Valvira korostaa, että lain tarkoituksena on ollut uudistaa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteita sekä väljentää kelpoisuusehtoja. Ammattinimikettä vaativia tehtäviä ovat ainoastaan palvelutarpeen arvioinnista vastaaminen, omatyöntekijänä toimiminen sekä hoidon ja huolenpidon turvaavien päätösten tekeminen.

Valvira korostaa, että uudessa laissa säädetään vain, millä edellytyksillä henkilö voi saada Valviralta laillistuksen tai nimikesuojauksen kun aiemmassa laissa säädettiin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista. Laissa ei siis enää säädetä, kuka on kelpoinen mihinkin sosiaalihuollon tehtävään.

Kelpoisuuslain kumoamisen jälkeen (1.5.2016) kumoutui suuri osa sosiaalihuollon tehtävien kelpoisuusvaatimuksista. Tiettyjä tehtäviä koskevia kelpoisuusvaatimuksia säilytettiin, mutta ne löytyvät yhden lain sijaan useasta eri laista, kuten esim. sosiaalihuoltolaista tai lastensuojelu- ja oppilashuoltolaista. Tehtäväkohtaisia kelpoisuusvaatimuksia on kuitenkin vähemmän kuin aikaisemmin.

Silloin kun tehtävään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena ei ole sosiaalihuollon ammattihenkilön pätevyys, työnantaja voi valita tehtävään myös muun kuin ammattihenkilölaissa mainitun ammattihenkilön. Valvira korostaa, että kun työnantaja määrittelee tällaisiin tehtäviin vaatimaansa kelpoisuutta, ensisijainen lähtökohta tulisi olla tehtävänkuva ja sen edellyttävä osaaminen, ei henkilön tutkintonimike.

 

Sosiaalihuoltolaki ei rajaa sosiaalihuollon tehtäviä ammattihenkilöiden tekemäksi työksi

Valvira linjaa, että yhteisöpedagogin koulutuksella voi edelleen työskennellä myös lastensuojelun avo- ja sijaishuollon tehtävissä ja lastensuojelussa jo toimivat yhteisöpedagogit voivat jatkaa tehtävissään, mikäli tehtävä ei edellytä sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeutta tai nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttöoikeutta. Lastensuojelulain 60§:n mukaan riittää, että lastensuojelulaitoksessa on riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöstöä sekä muuta henkilöstöä lasten hoitoon ja kasvatukseen nähden.

Lainsäädäntö antaa vain vähän tiukkoja koulutuksellisia rajoituksia sosiaalihuollon tehtävissä toimimiselle. Työnantajilla on varsin laaja oikeus määritellä, millaisien koulutuksen tai pätevyyden omaavaa henkilöstöä ne rekrytoivat sosiaalihuollon tehtäviin – laissa rajoituksia on hyvin vähän.



   
Seuraa meitä somessa: