LUOVUUS KUKOISTAA KOKKOLASSA

Olen soittanut pienestä pitäen pelimannimusiikkia ja halusin sitä myös opiskella, joten päädyin hakemaan Centriaan kansanmusiikkiopintoihin. Koen musiikinopettamisen itselleni luonneammatiksi, joten pedagoginen pätevyys kiinnosti myös. Olen kiinnostunut myös jazz-musiikista, ja on hienoa että olen päässyt soittamaan myös erilaisiin jazz-projekteihin.

Opintoihini kuuluvat mm. bändi- ja soittotunnit, teoriaopinnot, improvisointi rytmimusiikissa, harjoitusoppilaat ja pedagogiset opinnot. Omien opettajien lisäksi käy workshopin pitäjiä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Koulutusohjelmassamme on mahtavaa porukkaa ja ryhmähenki on hyvä. Kaikki tuntevat toisensa, ja olen päässyt tekemään melkein jokaisen kanssa yhteistyötä omissa projekteissamme.

Hienoimpia kokemuksia ovat olleet erilaiset projektit, joissa olen saanut olla mukana, esimerkiksi Ostrobothnian Folk Orchestran eli kansanmusiikin big bandin riveissä soittaminen on ollut hienoa! Olen saanut käydä myös ulkomailla tutustumassa muihin muusikoihin ja viime vuonna pääsin näyttelemään Yökyöpelit lasten-musikaalissa Agenttinero Narua. Tuo kokemus oli unohtumaton! Opiskelu on siis paljon muutakin kuin musiikkia - tämä on luovuutta!

Olli Sippola, musiikkipedagogiopiskelija

Oma paikka löytyi

Hakeuduin musiikin opintoihin mutkan kautta. Välivuosien ja muiden opintojen jälkeen Centriasta löytyi kiinnostava koulutusohjelma, ja päätin hakea Kokkolaan.

Olen taustaltani klassinen viulisti, mutta kiinnostuin lukion jälkeen ensin irlantilaisesta, ja sitten suomalaisesta kansanmusiikista. Keski-Pohjanmaalla on vielä vireää pelimanniperinnettä ja Centria on harvoja kouluja, jotka tarjoavat kansanmusiikin suuntautumisvaihtoehdon. Opetusta on kolmessa eri musiikkigenressä ja meillä on mahdollisuus tutustua eri tyylilajeihin vapaavalintaisten opintojen kautta.

Musiikin opinnoissa menestyminen on paljolti kiinni omasta motivaatiosta ja itsenäisestä työstä. Opinnot ovat suurelta osin pienryhmäopetusta ja kurssit ovat käytännönläheisiä. Opiskelijat pääsevät usein mukaan erilaisiin projekteihin ja opettajat ovat myös kannustavia omia ideoita kohtaan.

Soittamisen ja teoria-aineiden lisäksi opintoihin kuuluu harjoitusoppilaiden opetusta ja pedagogiikan kursseja. Opettaminen tuo varmuutta ja jäsentää omaa muusikkoutta, sillä se pakottaa palaamaan perusasioihin ja luottamaan omaan osaamiseensa. Lisäksi se on hauskaa!

Kokkola on kaupunkina viihtyisä ja helposti lähestyttävä. Pikkukaupungiksi Kokkolassa on mukavasti myös kulttuuritarjontaa. Koulussa on hyvä ilmapiiri, ja opettajina on paljon hienoja muusikoita. Täällä on helppo löytää oma paikkansa.

Oona Yliperttula, musiikkipedagogiopiskelija

Stairway to success

Olen 24-vuotias musiikin opiskelija Turusta. Vuonna 2012 olin päätöksen edessä. Olin jo parin vuoden ajan tehnyt elämässäni monia erilaisia asioita – ehdin mm. opiskella vuoden ajan näyttelijäksi ja tein töitä taksinkuljettajana. En kuitenkaan ollut opiskellut aktiivisesti lukion jälkeen,ja minusta tuntui, että olin jäämässä jälkeen.

Punnitsin vaihtoehtojani ja hakeuduin jälleen musiikin pariin. Opiskelin nuorempana musiikkilukiossa, suoritin asepalvelukseni Kaartin Soittokunnassa ja olin työskennellyt trubaduurina ja esiintyvänä muusikkona. Oli aika laajentaa perspektiiviäni!

Musiikki on mielestäni yksi haastavimmista koulutusaloista. Alalla vallitsee jatkuva, raaka kilpailu työpaikoista, ja jokainen haluaa olla rokkitähti. Opiskelen hankkiakseni kontakteja ja osaamista, jotta voin tulevaisuudessani työllistää mahdollisimman montaa kulttuurin osaajaa työkentälle, joka luodaan matkan varrella. Aion menestyä kulttuurin saralla ja viedä monta hyvää kulttuurityöntekijää mukanani.

”There is no elevator to success. You have to take the stairs.”

Miikka Immonen

Intohimona ooppera

Kun aloitin vuonna 2009 laulupedagogiopinnot Centria-ammattikorkeakoulussa, en voinut edes aavistaa, mitä kaikkea opinnoista voisi seurata! Aloittaessani ammattikorkeakoulussa olin opiskellut vuoden laulun ammattiopintoja. Laulun opettajaksi sain tutun opettajan, ja tuntui hyvältä aloittaa opiskelut, kun ihan kaikki ei ollut aivan uutta.

Minulla oli ollut jo pidempään oopperalaulajahaaveet, mutta kiinnostus opettamiseen tuli vasta ammattiopintojen myötä. Olen ollut koko ammattikorkeakouluopintojen ajan samalla laulunopettajalla, ja lauluopetuksen laadukkuus on asia, mistä olen erittäin kiitollinen - myös muissakin aineissa.

Lavalla esiintymistä rakastavana ihmisenä on ollut varsin ihanaa saada toteuttaa itseään taiteellisesti. Muun muassa oopperaensemble-produktiot, omat tutkintokonsertit ja kamarimusiikin tekeminen opiskelijakollegoiden kanssa ovat vahvistaneet omaa muusikkoutta ja olleet kohokohtia opiskeluaikana.  Myös omiin projekteihin on kannustettu, ja olen opintojen ohella päässyt tekemään muutamia oopperarooleja ja työskentelemään laulunopettajana. Pedagogisia opintoja on todella kattavasti ja ne antavat erittäin hyvät tiedot ja taidot tässä ammatissa toimimiseen. Opiskelu on mielekästä, kun on hyvin kattavasti teoriaa ja vähintään yhtä paljon käytäntöä.

Kokkolassa on hyvin vireä musiikkielämä ja sen vuoksi täällä ei ole ollut tylsää. Aika on kulunut hyvin nopeasti, kun on keskittynyt täysillä opiskeluun ja laulajana toimimiseen. Meillä musiikin opiskelijoilla on mielettömän hyvä henki ja olen täältä saanut elinikäisiä ystäviä ja kollegoita.

Maiju Vaahtoluoto

Haitarinsoiton ilosanomaa maailmalle

Haitarinsoiton opettajan ammatti on ollut yksi haaveistani pienestä asti. Yläasteen jälkeen hain Keski-Pohjanmaan konservatorioon, josta sain muusikon paperit vuonna 2010. Valmistumisen jälkeen hain samaiseen taloon, koulutusaste vain oli tällä kertaa korkeampi. Ammattikorkeakoulu oli hyvä valinta minulle, sillä opettajat ja soittokaverit olivat jo tuttuja, ja voitiinkin jatkaa siitä mihin konservatoriossa jäimme. Pohjanmaalla on vahvat kansanmuusikin juuret, joten täällä on oikein mukava opiskella ja soitella.

Ammattikorkeakoulussa olen saanut soittaa monenlaisissa yhtyeissä. Kun vain uskaltaa sanoa toiveensa ääneen, niin ne pyritään meidän koulutuksessamme toteuttamaan. Opetus onmonipuolista ja laadukasta. Opiskelutoverit ovat mukavia ja yhteistyökykyisiä, ja heidän kanssaan voi perustaa erilaisia kokoonpanoja hetkellisesti tai pidemmäksikin aikaa. Näiden yhtyeiden kanssa voi sitten esiintyä erilaisilla musiikkifestivaaleilla ja tapahtumissa.

Valmistumisen jälkeen aikomukseni olisi mennä takaisin kotinurkille, Etelä-Pohjanmaan lakeuksille, Kauhajoelle levittämään haitarinsoiton ilosanomaa ja tekemään erilaisia projekteja. Kesätyönäni on mm. ollut tanssiyhtyeessä soittaminen, jota ei suinkaan unohdeta koulussa opintopisteitä laskiessa.

Eveliina Uitto

Opettajat Suomen parhaimmistoa kansanmusiikissa

Musiikkipedagogksi opiskeleva Leeni Wegelius elää musiikille. Kolmessa bändissä kanteletta soittavalle Leenille kansanmusiikkiin keskittyneen opiskelupaikan löytyminen oli oikea onnenpotku.

- Mielestäni opiskelussa ei ole tärkeintä kerätä tarvittavaa määrää opintopisteitä mahdollisimman nopeasti. Ajattelen ennemminkin niin, että suoritan projektit ja kurssit aina itseäni varten, Leeni mietiskelee.

- Opetus ammattikorkeakoulussamme varsinkin kansanmusiikissa on todella laadukasta, ja opettajina meillä on Suomen parhaimmistoon kuuluvia osaajia. Opinnoissa korostuu omatoimisuus, ja minulle vapaa ja itsenäinen opiskelu sopii hyvin. Usein minusta tuntuukin, että saan opintopisteitä siitä, että pidän hauskaa!

Suuntautumisvaihtoehdokseen Leeni valitsi instrumenttipedagogin opinnot lähinnä käytännön syistä.

- Opettajan pätevyys on hyvä bonus työelämään, varsinkin kun tällä alalla leipä pitää usein repiä useammasta paikasta, Leeni toteaa.

- Tulevaisuudessa haluaisin toimia esiintyvänä muusikkona sekä kanteleensoiton opettajana.

Opiskelun suolana Leeni pitää opintoihin liittyviä projekteja, joiden puitteissa hän on päässyt esimerkiksi tutustumaan näytelmämusiikin maailmaan.

- Näiden projektien myötä saa olla tekemisissä muidenkin kuin kansanmusiikkiopiskelijoiden kanssa, emmekä siis jumitu pelkästään oman musiikkigenren sisälle.

Nuori muusikko harmittelee sitä, ettei suuri yleisö tiedä mitä nykykansanmusiikki on.

- Kansanmusiikkia on hankala löytää jopa niiden, jotka tietävät mistä sitä pitäisi etsiä, Leeni puuskahtaa ja patistaa kansanmusiikista kiinnostuneita tutkimusmatkalle kirjastoon ja MySpaceen.

- Kansanmusiikki on ennen kaikkea rehellistä, eikä siinä ole normeja, jotka pitäisi täyttää. Vapaus itsensä toteuttamiseen on huimaavaa.

Espoosta Kokkolaan muuttanut Leeni pitää Kokkolaa kauniina kaupunkina, jossa opiskelijoilla on tiiviit piirit.

- Musiikkiin liittyviä tapahtumia ei koskaan ole tarpeeksi, vaikkakin täällä Kokkolassa niitä on ihan mukavasti. Tämä alue on kansanmusiikin saralla yksi Suomen aktiivisimmista, ja se on hyvä juttu.

Leeni Wegelius

Opetusharjoittelussa oppi selviämään

opettajan haasteistaOlen koko pienen ikäni harrastanut musiikkia monella tasolla, aina klassisesta musiikista raskaaseen metalliin. Vuosien varrella on musiikista tullut itselleni yhä tärkeämpi osa elämää, jolloin aloin ajatella mahdollisuutta toimia jonain päivänä musiikin alan ammattilaisena.

Opiskeluideni aikana olen saanut huomata, että musiikin alaan liittyy paljon muutakin kuin pelkästään soittamista. Esim. tutkimus- ja arkistointityö on suuressa osassa kansanmusiikin perinteitä vaaliessa. Myös mahdollisuudet osallistua erilaisiin projekteihin ovat rajattomat! Itse viimeisen kuluneen vuoden aikana olen päässyt osallistumaan moniin projekteihin, joista merkittävimpinä mainittakoon pääsy Peski-Pohjanmaan kamarikuoroon ja osallistuminen kesällä esitettävään Ronja Ryövärintytär-näytelmään, jossa toimin osana musiikkityöryhmää.

Tärkeimpänä käytännön kokemuksena voin mainita opetusharjoittelun merkityksen, varsinkin kun puhutaan pedagogiikkaa vaativaan ammattiin valmistumisesta. Opetusharjoittelussa olen saanut kohdata monia opettajan työssä ilmeneviä haasteita ja oppinut jopa selviämään niistä.

Tulevaisuus on meille kaikille yhtä ennalta-arvaamaton kuin seuraavan vuoden kulku, ensi viikon ohjelma tai seuraavan päivän tehtävät: kaiken voi suunnitella vaikka kuinka hyvin, mutta meneekö se sittenkään niin? Toiminko valmistumiseni jälkeen musiikkiopiston vai kansalaisopiston viulunsoitonopettajana? Olenko orkesterin kapellimestari vai kuoronjohtaja? Työskentelenkö studiomiksaajana vai levy-yhtiön tuottajana? Varmaa on kuitenkin se, valmistuttuani olen valmis kansanmusiikkipedagogi.

Henri Uusitalo

Timo Roiko-Jokela - rytmimusiikki

Päätoiminen tuntiopettaja ja rytmimusiikkivastaava Timo Roiko-Jokela on kotoisin Kannuksesta, ja tätä nykyä asuuu Kokkolassa perheensä kanssa.

Timo on opiskellut 1990-1996 Oulunkylän Pop & Jazz Konservatoriossa (nykyinen Helsingin Pop & Jazz Konservatorio) pääaineina rumpusetti ja perkussiot. Yksityisiä vibrafonitunteja hän on ottanut Severi Pyysalolta 1990-1992. Timo valmistui Pop & Jazz Konservatorion opettajalinjalta vuonna 1996.

1996-1999 Roiko-Jokela jatkoi opintoja jatkotutkintolinjalla ohjaavana professorinaan Klaus Suonsaari suorittaen A-tutkinnon rummuilla keväällä 1999. Lisäksi hänellä on kursseja Sibelius-Akatemian jazz-leirillä sekä Berklee College of Musicissa Bostonissa.

Muusikkona hän on työskennellyt laidasta laitaan: mm. Micke Björklöf & Blue Strip, Guardia Nueva, Pepe Willberg, Jocke Kantola Band (feat. Joonatan Rautio), Tuppu Orrenmaa Band (w/Pekka Pohjola), Jari Sillanpää, Arja Koriseva, Ad Lib Quintet (w/Juki Välipakka, Pentti Lahti, László Süle, Jukka Kampman, Timo Tuppurainen & Jari Perkiömäki), Mark Murphy, Ron McClure, Lisa Nilsson, Oulun kaupunginorkesteri, Jarmo Savolainen, Julio Romero Latin Jazz Quintet (ym. kokoonpanoja), Niklas Winter, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Oulunkylä Big Band, Sven Nygård Big Band, Helsingin Kaupunginteatteri, Mika Pohjonen, Svenska Teatern (Helsinki & Vaasa), Frank Carlberg, Tapani Kansa, Kansallisteatteri (Helsinki), Dallapé, sekalaisia tv-ohjelmia (mm. MTV3 “Huvipuisto”-kesäshow), isoja viihde-kiertueita mm. MeStarat (Sillanpää & Katri-Helena) -kiertue 2004, Arja Koriseva 10-vuotis-juhlakiertue 1999 (pääkonsertti Hartwall-Areena/TV2), Pepe Willbergin 40-vuotisjuhlakiertue 2006 (TV-osuus TV2), kymmeniä levytyksiä jne.

Lisäksi festivaaleja ympäri Suomea ja Eurooppaa mm. Puistobluesin päälava 2004 Micke Björklöf & Blue Strip, Pori Jazz (1994, 1997, 2001, 2003), Kalott Jazz & Blues/Haparanda 1999/2013, Östersund Bluesfestival/Ruotsi 2003, Gastroblues/Unkari 2004, JazzKaar/Viro 2005, Alta Soul & Blues Festival/Norja 2005 ja 2009, European Blues Challenge 2015/Brysseli, Muddy Lives Blues Festival 2015/Saksa.

Elina Salmi - teoria, säveltapailu

Elina Salmi on Harjavallasta kotoisin oleva pianisti ja musiikinteoreetikko. Hän valmistui vuonna 2002 Turun ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi pääinstrumenttinaan piano. Hänen opettajiaan olivat Jukka Juvonen, Elzbieta Guzek-Soini sekä Sibelius-Akatemiassa Hannu Lahtela. Vuonna 2010 hän valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian Sävellyksen ja musiikinteorian osastolta pääaineenaan musiikinteoria. Päättötyönä hän tutki Lisztin Petrarca-sonetin nro 104 kahden lauluversion teksti-musiikkisuhdetta.
Tutkielman ohjaajana oli professori Lauri Suurpää.
Syyslukukaudella 2007 hän oli opiskelijavaihdossa Lontoon King¹s College¹ssa opiskellen musiikkianalyysiä. Opettajina olivat mm. Daniel Chua, Cliff Eisen ja John Deathridge. Ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot hän suoritti TAOKK:ssa vuonna 2014.

 
Salmi on toiminut vuodesta 2010 Centria-ammattikorkeakoulun lehtorina vastuualueenaan klassisen genren Musiikin tiedollisen hahmottamisen aineet (musiikinteoria, säveltapailu ja musiikinhistoria). Hän ohjaa musiikin perusteiden pedagogiikkaa, instrumenttipedagogiikkaa sekä opettaa pianonsoittoa.
Musiikki on paitsi työ, myös elämäntapa ja rakas harrastus. Lempisäveltäjiä ovat toisiaan sopivasti tasapainottavat Bach ja Wagner.

Ulla Roiko-Jokela - piano

Ulla Roiko-Jokela on vuodesta 1999 lähtien kouluttanut ammattikorkeakoulussa pianopedagogeja ja kaikista tähän mennessä valmistuneista työllistyneitä on yli 95 %. Lisäksi Ulla on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot ammatillisessa opettajakorkeakoulussa Oulussa ja oppilaitos arvioi hänen pedagogisen osaamisen erinomaiseksi.

Kirsti Rasehorn - pedagogiset aineet ja opetusharjoittelut, johtamisaineet, tutkimusaineet ja opinnäytetyöt, piano säestyssoittimena, hankkeet

Kirsti Rasehorn (o.s. Hämäläinen) on musiikinopetuksen ja musiikkikasvatuksen sekä sen tutkimuksen laaja-alainen ammattilainen, koulutukseltaan filosofian lisensiaatti ja musiikin aineenopettaja, joka on työskennellyt mm. Jyväskylän yliopistossa ja Helsingissä Sibelius-Akatemiassa.

Kirstin sivutoimien kirjoon sisältyvät mm. työskentely pianon- ja poikkihuilun- sekä nokkahuilun soitonopettajana musiikkiopisto-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasolla, yleisötyö Keski-Pohjanmaan kamariorkesterissa sekä toiminta orkesterin- ja kuoronjohtajana, kanttorina, Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston asiamiehenä sekä musiikkikriitikkona sanomalehti Keskisuomalaisessa.

Hän säveltää ja sovittaa kamariorkesteri-, sinfoniaorkesteri-, kuoro-, lauluyhtye- ja lastenmusiikkia. Rasehorn on toiminut myös lukuisissa musiikinopetusalan luottamustehtävissä. Centria-ammattikorkeakoulun musiikin ja pedagogisten aineiden yliopettajan motto kuuluu: ”Docendo discimus” – opettamalla opimme.

Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, mm. konserttimestari Reijo Tunkkari sekä n. 40 tuntiopettajaa - jouset