Musiikkipedagogi (AMK)

Tutkinto: Musiikkipedagogi (AMK)
Opintomuoto: Päivätoteutus
Opintojen laajuus: 4 vuotta, 240 opintopistettä
Kampus: Talonpojankatu 2, Pitkänsillankatu 16, Kokkola
Aloituspaikat: 20
Haku alkaa: 14.3.2018
Haku päättyy: 28.3.2018

 

 

Opiskelijanamme sinulla on neljä vuotta aikaa hioa instrumenttitaitoasi soolo- ja yhteismusisointitehtävissä. Opetusta on kolmessa musiikkigenressä. Voit valita klassisen musiikin, rytmimusiikin tai kansanmusiikin opinnot, ja opiskelu yli genrerajojen onnistuu myös. Opetus tapahtuu sekä yksilö- että ryhmätunneilla.

Opinnot on ryhmitelty jaksoihin, ja rytmimusiikissa keskittyminen tapahtuu esimerkiksi tietyllä jaksolla pelkästään teoria-aineisiin, ja toisella jaksolla bändisoittoon, joka jakson päätteeksi viedään yleisön eteen Kulmalla-klubille.

Osallistut opiskelun aikana useisiin ammattiosaamista ja -identiteettiä muokkaaviin projekteihin, joiden kautta verkostoidut myös työelämän kanssa. Esimerkeiksi viime vuosien tuotannoista käyvät Janne ja Aino -kansanmusiikki- ja kansantanssiproduktio yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun tanssijoiden kanssa, sekä tammikuussa 2016 huippusuosion ja arvostelut saavuttanut Susanna Haaviston ohjaama Yökyöpelit-musikaali sekä ammattikorkeakoulujen Centrian ja Novian yhteistuotanto Mozartin oopperasta Taikahuilu keväällä 2017.

Koulutusohjelmassa käynnistyi keväällä 2016 uusi 
Taiteilija talossa -sarja. Nimekkäät taiteilijat vierailevat talossa kouluttamassa opiskelijoita ja esiintyvät yhdessä heidän kanssaan. Centria tukee näin opiskelijoiden verkostoitumista, tarjoaa elämyksellisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuutta soittaa konsertissa yhdessä huippuammattilaisten kanssa. Taiteilija talossa sarjassa ovat vierailleet klassisen musiikin ja rytmimusiikin taiteilijoita, kuten Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin konserttimestari Reijo Tunkkari, sopraano Mari Palo, jazzlaulaja Aili Ikonen, baritoni Aarne Pelkonen, taiteilijaprofessori Timo Alakotila, muusikko Esko Grundström sekä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin soolosellisti Lauri Pulakka.

Musiikkipedagogi (AMK) -tutkinnon suorittaminen antaa kelpoisuuden musiikkioppilaitoksen opettajan virkaan. Musiikkipedagogi voi myös työskennellä kuntien opetus- ja kulttuuritoimen eri tehtävissä sekä ammatillisen toisen asteen opettajana. Opetusharjoittelu on tiivistä ja moni suorittaa ohjattua harjoitteluaan työelämälähtöisesti, omien oppilaidensa kanssa. Harjoittelun tarkoitus on saavuttaa eri oppimisnäkemysten ja ihmiskäsitysten kautta sulautunut tietämys opetuksen suunnittelusta, arvioinnista ja toteutuksesta.

Koulutus antaa valmiudet nykyaikaiseen musiikin opettajan työhön. Osaat toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää yhteisön hyvinvointia, kykenet itsenäisesti edistämään osaamistasi muusikkona ja pedagogina, ja pystyt aktiivisesti osallistumaan työyhteisösi kehittämiseen. Osaat ottaa vastuun sekä yksilön että ryhmän oppimisesta ja ottaa erilaiset toimijat huomioon työskentelyssäsi.

Valmistuttuasi sinulla on perusteltu ja tietoinen käsitys opettajan ammatista ja ammatti-identiteetistä, ja ymmärrät opettajan ammattiin liittyvän vuorovaikutuksellisen kanssakäymisen, jonka avulla luodaan turvallinen, suvaitsevainen oppimisilmapiiri. Hallitset oman instrumenttisi teknisen ja taiteellisen puolen, ja osaat rakentaa oppijan kanssa merkityksellisen oppimispolun.  Olet merkittävä hyvinvointisektorin toimija ja taitava ammattilainen.

 

Musiikkipedagogina työelämässä

Meiltä valmistuneita musiikkipedagogeja (AMK) toimii musiikkioppilaitoksien lehtoreina, päätoimisina opettajina, laulajina Kansallisoopperan kuorossa, teatterimuusikkoina, ammattiyhtyeiden jäseninä, kuoronjohtajina, harrastustoiminnan ohjaajina. He ovat toimineet myös yrittäjänä, freelance-muusikkona, projektipäällikkönä, studioassistenttina ja tuottajana sekä oppilaitoksen suunnittelijaopettajana.

 

Yhteistyökuviot

Teemme tiivistä yhteistyötä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin, Kokkolan orkesterin, Kansanmusiikkiyhtye Tallarin ja Ostrobothnia Folk Orchestran (OFO) kanssa. Koulutusyhteistyötä teemme Novia-ammattikorkeakoulun musiikin koulutuksen ja Suomen Lied-Akatemia ry:n kanssa. Lisäksi opiskelijamme ovat osa seuraavia tapahtumia ja toimijoita: Guardia Nueva – tango- ja viihdeorkesteri, Ostrobothnian Jazz Orchestra (OJO), West Coast Kokkola Opera, Kokkolan Talviharmonikka, Kaustinen Folk Music Festival, Kaustisen kamarimusiikkiviikko, K. H. Renlundin museo, Scandinavian Blues Party. Yhteisiä projekteja syntyy Keski-Pohjanmaan konservatorion, Mauno Järvelän Näppäripelimannien ja Kokkolan kaupunginteatterin kanssa.

Pedagogista yhteistyötä teemme Kaustisen musiikkilukion, Ylivieskan seudun musiikkiopiston, Kuula-opiston (Vaasa) ja Rokkikoulun (Kokkola) kanssa.

 

Taiteilija Talossa -sarja jatkuu myös kuluvana lukuvuonna

Centrian musiikinkoulutusohjelmassa käynnistyi toissa keväänä TAITEILIJA TALOSSA -sarja. Sarjan nimekkäät taiteilijat vierailevat talossa kouluttamassa opiskelijoita ja esiintyvät yhdessä heidän kanssaan. Haluamme näin tukea opiskelijoiden verkostoitumista, tarjota elämyksellisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuutta soittaa konsertissa yhdessä huippuammattilaisten kanssa.

Tänä lukuvuonna sarjan aloitti Mauno Järvelä luennollaan Näppäripedagogiikasta (25.9.), CLEO, ruotsalainen huippujazzbändi vierailee 27.10, alttoviulisti Hanna Pakkala palaa sarjan vieraaksi Suomeni soi-konsertissa 22.11., Antti Järvelä vierailee kansanmusiikin kouluttajana ja konsertoi opiskelijoiden kanssa 1.12., suomalainen huippulaulaja Aili Ikonen vierailee levynjulkaisukonsertillaan 12.12. ja tähän konserttiin myydään lippuja Lipputoimiston kautta.

 

Orkesteriyhteistyö Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa

Syyskuussa järjestettiin jousisoittajien koesoitto alueen musiikinopiskelijoille Kokkolan orkesterin ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin konsertteihin. Centrian jousisoittajat osallistuva syksyn puolella Kokkolan orkesterin Itsenäisyyspäiväkonserttiin 6.12. Kokkolan kirkossa. Koesoitto tullaan järjestämään vuosittain osana koulutustamme erinomaisena käytännön oppimiskokemuksena.

 

Sirkka Haaviston läksiäiskonsertti – Kuinka olen elänyt

Sirkka Haaviston pitkä ura alueemme laulukouluttajana on saanut virallisen päätöksensä, vaikka iloksemme Sirkka toimii vielä tuntiopettajana. Sirkan oppilaat vuosien varrelta kokoontuvat musisoimaan 1.11. Konservatorion saliin. Kuulemme konsertissa mm. Mari Paloa ja myös Sirkan omia Piaf-tulkintoja yhdessä Timo Alakotilan kanssa. Samana iltapäivänä järjestetään Centrian laulupäivä, seminaari alueen laulunopettajille.

 

PONSI-orkesteri

Yhdessä konservatorion sekä Pietarsaaren musiikin koulutusten kanssa toteutuva orkesteriproduktio huipentuu Pohjanmaan Sinfonikkojen (PONSI) konsertteihin Kokkolassa sekä Pietarsaaressa 9. ja 10.2.2018. Konsertin johtaa Tuomas Hannikainen ja konserttimestarina ja kouluttajana toimii Kreeta-Maria Kentala.

 

Lisätiedot:

Juho Alakärppä, juho.alakarppa@centria.fi, p. 040 641 8542

Annika Mylläri, annika.myllari@centria.fi, p. 040 635 1040

 



KULTTUURIALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 2018

 

Centria-ammattikorkeakoulussa hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen Centria-ammattikorkeakoulun oman lisälomakkeen tietojen perusteella. Lisälomake arvioidaan asteikolla hyväksytty / hylätty. Lisälomaketta ei pisteytetä osaksi valintakoetta.

Linkki lisälomakkeeseen löytyy tältä sivulta viimeistään yhteishaun alkaessa.  

Opiskelijavalinnan kokonaispisteytyksessä kulttuurialalla käytetään valintakoetta. Lisäksi valintaan
vaikuttaa opiskelijoiden jako erikoistumisaloihin, suuntautumisvaihtoehtoihin tai instrumenttiryhmiin,
joiden opiskelijamäärät perustuvat työelämän tarpeiden arviointiin.

Hakijan tulee saada vähintään puolet (50 %) valintakokeen enimmäispistemäärästä (min 50p). Kokeen kaikki osiot tulee suorittaa hyväksytysti. 

 

VALINTATAPA 1: VALINTAKOE

Valintakoe 100 pistettä

 

KOULUTUS

ALOITUSPAIKAT/JONO

Päivätoteutus (suomi)

1

2A

2B

3A

3B

4

Musiikkipedagogi (AMK) Kokkola

20/20

-

-

-

-

-

 

 

 

 

 

 

 

 



VALINTAKOE KEVÄT 2018

 

Musiikkipedagogi (AMK)-koulutuksen  valintakokeen päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin. Valintakoe on hakijalle yksipäiväinen.

Centria-ammattikorkeakoulussa hakukelpoiset hakijat kutsutaan valintakokeeseen Centria-ammattikorkeakoulun oman lisälomakkeen tietojen perusteella. Lisälomake arvioidaan asteikolla hyväksytty / hylätty. Lisälomaketta ei pisteytetä osaksi valintakoetta.

Linkki lisälomakkeeseen löytyy tältä sivulta viimeistään yhteishaun alkaessa.  

Opiskelijavalinnan kokonaispisteytyksessä kulttuurialalla käytetään valintakoetta. Lisäksi valintaan
vaikuttaa opiskelijoiden jako erikoistumisaloihin, suuntautumisvaihtoehtoihin tai instrumenttiryhmiin,
joiden opiskelijamäärät perustuvat työelämän tarpeiden arviointiin.

Hakijan tulee saada vähintään puolet (50 %) valintakokeen enimmäispistemäärästä (min 50p). Kokeen kaikki osiot tulee suorittaa hyväksytysti. 

 



Musiikkipedagogiopiskelijoiden tarinat

 


 

 

     

LUOVUUS KUKOISTAA KOKKOLASSA

Olen soittanut pienestä pitäen pelimannimusiikkia ja halusin sitä myös opiskella, joten päädyin hakemaan Centriaan kansanmusiikkiopintoihin. Koen musiikinopettamisen itselleni luonneammatiksi, joten pedagoginen pätevyys kiinnosti myös. Olen kiinnostunut myös jazz-musiikista, ja on hienoa että olen päässyt soittamaan myös erilaisiin jazz-projekteihin.

Opintoihini kuuluvat mm. bändi- ja soittotunnit, teoriaopinnot, improvisointi rytmimusiikissa, harjoitusoppilaat ja pedagogiset opinnot. Omien opettajien lisäksi käy workshopin pitäjiä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Koulutusohjelmassamme on mahtavaa porukkaa ja ryhmähenki on hyvä. Kaikki tuntevat toisensa, ja olen päässyt tekemään melkein jokaisen kanssa yhteistyötä omissa projekteissamme.

Hienoimpia kokemuksia ovat olleet erilaiset projektit, joissa olen saanut olla mukana, esimerkiksi Ostrobothnian Folk Orchestran eli kansanmusiikin big bandin riveissä soittaminen on ollut hienoa! Olen saanut käydä myös ulkomailla tutustumassa muihin muusikoihin ja viime vuonna pääsin näyttelemään Yökyöpelit lasten-musikaalissa Agenttinero Narua. Tuo kokemus oli unohtumaton! Opiskelu on siis paljon muutakin kuin musiikkia - tämä on luovuutta!

Olli Sippola, musiikkipedagogiopiskelija

 

   

Oma paikka löytyi

Hakeuduin musiikin opintoihin mutkan kautta. Välivuosien ja muiden opintojen jälkeen Centriasta löytyi kiinnostava koulutusohjelma, ja päätin hakea Kokkolaan.

Olen taustaltani klassinen viulisti, mutta kiinnostuin lukion jälkeen ensin irlantilaisesta, ja sitten suomalaisesta kansanmusiikista. Keski-Pohjanmaalla on vielä vireää pelimanniperinnettä ja Centria on harvoja kouluja, jotka tarjoavat kansanmusiikin suuntautumisvaihtoehdon. Opetusta on kolmessa eri musiikkigenressä ja meillä on mahdollisuus tutustua eri tyylilajeihin vapaavalintaisten opintojen kautta.

Musiikin opinnoissa menestyminen on paljolti kiinni omasta motivaatiosta ja itsenäisestä työstä. Opinnot ovat suurelta osin pienryhmäopetusta ja kurssit ovat käytännönläheisiä. Opiskelijat pääsevät usein mukaan erilaisiin projekteihin ja opettajat ovat myös kannustavia omia ideoita kohtaan.

Soittamisen ja teoria-aineiden lisäksi opintoihin kuuluu harjoitusoppilaiden opetusta ja pedagogiikan kursseja. Opettaminen tuo varmuutta ja jäsentää omaa muusikkoutta, sillä se pakottaa palaamaan perusasioihin ja luottamaan omaan osaamiseensa. Lisäksi se on hauskaa!

Kokkola on kaupunkina viihtyisä ja helposti lähestyttävä. Pikkukaupungiksi Kokkolassa on mukavasti myös kulttuuritarjontaa. Koulussa on hyvä ilmapiiri, ja opettajina on paljon hienoja muusikoita. Täällä on helppo löytää oma paikkansa.

Oona Yliperttula, musiikkipedagogiopiskelija

     

Stairway to success

Olen 24-vuotias musiikin opiskelija Turusta. Vuonna 2012 olin päätöksen edessä. Olin jo parin vuoden ajan tehnyt elämässäni monia erilaisia asioita – ehdin mm. opiskella vuoden ajan näyttelijäksi ja tein töitä taksinkuljettajana. En kuitenkaan ollut opiskellut aktiivisesti lukion jälkeen,ja minusta tuntui, että olin jäämässä jälkeen.

Punnitsin vaihtoehtojani ja hakeuduin jälleen musiikin pariin. Opiskelin nuorempana musiikkilukiossa, suoritin asepalvelukseni Kaartin Soittokunnassa ja olin työskennellyt trubaduurina ja esiintyvänä muusikkona. Oli aika laajentaa perspektiiviäni!

Musiikki on mielestäni yksi haastavimmista koulutusaloista. Alalla vallitsee jatkuva, raaka kilpailu työpaikoista, ja jokainen haluaa olla rokkitähti. Opiskelen hankkiakseni kontakteja ja osaamista, jotta voin tulevaisuudessani työllistää mahdollisimman montaa kulttuurin osaajaa työkentälle, joka luodaan matkan varrella. Aion menestyä kulttuurin saralla ja viedä monta hyvää kulttuurityöntekijää mukanani.

”There is no elevator to success. You have to take the stairs.”

Miikka Immonen

 

     

Intohimona ooppera

Kun aloitin vuonna 2009 laulupedagogiopinnot Centria-ammattikorkeakoulussa, en voinut edes aavistaa, mitä kaikkea opinnoista voisi seurata! Aloittaessani ammattikorkeakoulussa olin opiskellut vuoden laulun ammattiopintoja. Laulun opettajaksi sain tutun opettajan, ja tuntui hyvältä aloittaa opiskelut, kun ihan kaikki ei ollut aivan uutta.

Minulla oli ollut jo pidempään oopperalaulajahaaveet, mutta kiinnostus opettamiseen tuli vasta ammattiopintojen myötä. Olen ollut koko ammattikorkeakouluopintojen ajan samalla laulunopettajalla, ja lauluopetuksen laadukkuus on asia, mistä olen erittäin kiitollinen - myös muissakin aineissa.

Lavalla esiintymistä rakastavana ihmisenä on ollut varsin ihanaa saada toteuttaa itseään taiteellisesti. Muun muassa oopperaensemble-produktiot, omat tutkintokonsertit ja kamarimusiikin tekeminen opiskelijakollegoiden kanssa ovat vahvistaneet omaa muusikkoutta ja olleet kohokohtia opiskeluaikana.  Myös omiin projekteihin on kannustettu, ja olen opintojen ohella päässyt tekemään muutamia oopperarooleja ja työskentelemään laulunopettajana. Pedagogisia opintoja on todella kattavasti ja ne antavat erittäin hyvät tiedot ja taidot tässä ammatissa toimimiseen. Opiskelu on mielekästä, kun on hyvin kattavasti teoriaa ja vähintään yhtä paljon käytäntöä.

Kokkolassa on hyvin vireä musiikkielämä ja sen vuoksi täällä ei ole ollut tylsää. Aika on kulunut hyvin nopeasti, kun on keskittynyt täysillä opiskeluun ja laulajana toimimiseen. Meillä musiikin opiskelijoilla on mielettömän hyvä henki ja olen täältä saanut elinikäisiä ystäviä ja kollegoita.

Maiju Vaahtoluoto

 

     

Haitarinsoiton ilosanomaa maailmalle

Haitarinsoiton opettajan ammatti on ollut yksi haaveistani pienestä asti. Yläasteen jälkeen hain Keski-Pohjanmaan konservatorioon, josta sain muusikon paperit vuonna 2010. Valmistumisen jälkeen hain samaiseen taloon, koulutusaste vain oli tällä kertaa korkeampi. Ammattikorkeakoulu oli hyvä valinta minulle, sillä opettajat ja soittokaverit olivat jo tuttuja, ja voitiinkin jatkaa siitä mihin konservatoriossa jäimme. Pohjanmaalla on vahvat kansanmuusikin juuret, joten täällä on oikein mukava opiskella ja soitella.

Ammattikorkeakoulussa olen saanut soittaa monenlaisissa yhtyeissä. Kun vain uskaltaa sanoa toiveensa ääneen, niin ne pyritään meidän koulutuksessamme toteuttamaan. Opetus onmonipuolista ja laadukasta. Opiskelutoverit ovat mukavia ja yhteistyökykyisiä, ja heidän kanssaan voi perustaa erilaisia kokoonpanoja hetkellisesti tai pidemmäksikin aikaa. Näiden yhtyeiden kanssa voi sitten esiintyä erilaisilla musiikkifestivaaleilla ja tapahtumissa.

Valmistumisen jälkeen aikomukseni olisi mennä takaisin kotinurkille, Etelä-Pohjanmaan lakeuksille, Kauhajoelle levittämään haitarinsoiton ilosanomaa ja tekemään erilaisia projekteja. Kesätyönäni on mm. ollut tanssiyhtyeessä soittaminen, jota ei suinkaan unohdeta koulussa opintopisteitä laskiessa.

Eveliina Uitto

 

     

Opettajat Suomen parhaimmistoa kansanmusiikissa

Musiikkipedagogksi opiskeleva Leeni Wegelius elää musiikille. Kolmessa bändissä kanteletta soittavalle Leenille kansanmusiikkiin keskittyneen opiskelupaikan löytyminen oli oikea onnenpotku.

- Mielestäni opiskelussa ei ole tärkeintä kerätä tarvittavaa määrää opintopisteitä mahdollisimman nopeasti. Ajattelen ennemminkin niin, että suoritan projektit ja kurssit aina itseäni varten, Leeni mietiskelee.

- Opetus ammattikorkeakoulussamme varsinkin kansanmusiikissa on todella laadukasta, ja opettajina meillä on Suomen parhaimmistoon kuuluvia osaajia. Opinnoissa korostuu omatoimisuus, ja minulle vapaa ja itsenäinen opiskelu sopii hyvin. Usein minusta tuntuukin, että saan opintopisteitä siitä, että pidän hauskaa!

Suuntautumisvaihtoehdokseen Leeni valitsi instrumenttipedagogin opinnot lähinnä käytännön syistä.

- Opettajan pätevyys on hyvä bonus työelämään, varsinkin kun tällä alalla leipä pitää usein repiä useammasta paikasta, Leeni toteaa.

- Tulevaisuudessa haluaisin toimia esiintyvänä muusikkona sekä kanteleensoiton opettajana.

Opiskelun suolana Leeni pitää opintoihin liittyviä projekteja, joiden puitteissa hän on päässyt esimerkiksi tutustumaan näytelmämusiikin maailmaan.

- Näiden projektien myötä saa olla tekemisissä muidenkin kuin kansanmusiikkiopiskelijoiden kanssa, emmekä siis jumitu pelkästään oman musiikkigenren sisälle.

Nuori muusikko harmittelee sitä, ettei suuri yleisö tiedä mitä nykykansanmusiikki on.

- Kansanmusiikkia on hankala löytää jopa niiden, jotka tietävät mistä sitä pitäisi etsiä, Leeni puuskahtaa ja patistaa kansanmusiikista kiinnostuneita tutkimusmatkalle kirjastoon ja MySpaceen.

- Kansanmusiikki on ennen kaikkea rehellistä, eikä siinä ole normeja, jotka pitäisi täyttää. Vapaus itsensä toteuttamiseen on huimaavaa.

Espoosta Kokkolaan muuttanut Leeni pitää Kokkolaa kauniina kaupunkina, jossa opiskelijoilla on tiiviit piirit.

- Musiikkiin liittyviä tapahtumia ei koskaan ole tarpeeksi, vaikkakin täällä Kokkolassa niitä on ihan mukavasti. Tämä alue on kansanmusiikin saralla yksi Suomen aktiivisimmista, ja se on hyvä juttu.

Leeni Wegelius

 

     

Opetusharjoittelussa oppi selviämään

opettajan haasteistaOlen koko pienen ikäni harrastanut musiikkia monella tasolla, aina klassisesta musiikista raskaaseen metalliin. Vuosien varrella on musiikista tullut itselleni yhä tärkeämpi osa elämää, jolloin aloin ajatella mahdollisuutta toimia jonain päivänä musiikin alan ammattilaisena.

Opiskeluideni aikana olen saanut huomata, että musiikin alaan liittyy paljon muutakin kuin pelkästään soittamista. Esim. tutkimus- ja arkistointityö on suuressa osassa kansanmusiikin perinteitä vaaliessa. Myös mahdollisuudet osallistua erilaisiin projekteihin ovat rajattomat! Itse viimeisen kuluneen vuoden aikana olen päässyt osallistumaan moniin projekteihin, joista merkittävimpinä mainittakoon pääsy Peski-Pohjanmaan kamarikuoroon ja osallistuminen kesällä esitettävään Ronja Ryövärintytär-näytelmään, jossa toimin osana musiikkityöryhmää.

Tärkeimpänä käytännön kokemuksena voin mainita opetusharjoittelun merkityksen, varsinkin kun puhutaan pedagogiikkaa vaativaan ammattiin valmistumisesta. Opetusharjoittelussa olen saanut kohdata monia opettajan työssä ilmeneviä haasteita ja oppinut jopa selviämään niistä.

Tulevaisuus on meille kaikille yhtä ennalta-arvaamaton kuin seuraavan vuoden kulku, ensi viikon ohjelma tai seuraavan päivän tehtävät: kaiken voi suunnitella vaikka kuinka hyvin, mutta meneekö se sittenkään niin? Toiminko valmistumiseni jälkeen musiikkiopiston vai kansalaisopiston viulunsoitonopettajana? Olenko orkesterin kapellimestari vai kuoronjohtaja? Työskentelenkö studiomiksaajana vai levy-yhtiön tuottajana? Varmaa on kuitenkin se, valmistuttuani olen valmis kansanmusiikkipedagogi.

Henri Uusitalo

 

 



Koulutusohjelmassa opettavat

Musiikin koulutusohjelmassa on mahdollista opiskella klassista musiikkia, rytmimusiikkia ja kansamusiikkia. Omaan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan voi valita kursseja kaikilta suuntautumisvaihtoehdoilta  ja näin hankkia mahdollisimman monipuolisen koulutuksen vastaamaan työkentän tarpeita. Musiikissa työskentelee päätoimisten opettajien lisäksi noin 40 tuntiopettajaa eri instrumenteissa, oman musiikin tuottamisessa ja yhtyeiden kouluttajina. Kokkolan vahvuutena on myös Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin jäsenten osallistuminen jousisoitinten tuntiopetukseen ja orkesterivalmennukseen. Vakituinen vierailijasopimus on solmittu Mari Palon kanssa ja hän työskentelee klassisten laulajien kanssa kerran kuussa.

 


KLASSINEN MUSIIKKI

   

   

 

 
Juho Alakärppä
säestys, kamarimusiikki

Simolaissyntyinen Juho Alakärppä (s. 1983) opiskeli Sibelius-Akatemiassa professori Liisa Pohjolan johdolla sekä Kölnin, Münchenin ja Wienin musiikkikorkeakouluissa.

Alakärpän soittoa on kuultu kotimaassa Helsingin juhlaviikoilla ja Espoon Urkuyö ja aaria -festivaalilla sekä ulkomailla mm. Wienin Musikvereinin Gläserner-salissa, Itävallan kulttuurifoorumissa New Yorkissa, Oxford Arts -festivaalilla sekä Oslon oopperan lied-konserttisarjassa. Hän on nauhoittanut lauluja Suomen Yleisradiolle vuodesta 2010. Laulajapartnereina ovat olleet mm. Aarne Pelkonen, Ville Rusanen, Essi Luttinen, Melis Jaatinen, Niina Keitel, Hedvig Paulig, Kaisa Ranta, Paul Schweinester ja Thomas Stimmel. Viime aikoina hän on saanut esittää konserteissa yhä enemmän myös muuta kamarimusiikkia.

Alakärppä on nuorten laulajien ja pianistien koulutukseen keskittyvän Suomen lied-akatemia ry:n perustajajäsen.

Artikkeli Alakärpästä 22.12.2015 Keskipohjanmaassa.

 
Sirkka Haavisto
klassinen laulu

Sirkka Haavisto on valmistunut Sibelius-Akatemian solistiselta osastolta laulunopettajaksi ja diplomilaulajaksi vuonna 1982. Ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot hän suoritti Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa 2002.

Sirkka Haavisto on toiminut laulunopettajana Oulun konservatoriossa vuosina 1982-1985 sekä laulun lehtorina Keski-Pohjanmaan konservatoriossa vuosina 1985-2000. Centria-ammattikorkeakoulun laulun lehtorina hän on toiminut vuodesta 2000.

Sirkka Haavisto on esiintynyt solistina erilaisissa kokoonpanoissa klassisen musiikin, kevyen musiikin sekä kansanmusiikin alueilla. Teatterilaulajana hän on toiminut Helsingin kaupunginteatterissa kausilla 1976-78 sekä jo nuorena Kokkolan kaupunginteatterissa esiintyen musikaalin My fair Ladyn pääosassa. Kesällä 2015 hän julkaisi Piafin lauluja sisältävän levyn nimellä ’Kuinka olen elänyt’ yhdessä muusikoiden Timo Alakotilan ja Riitta Kossin kanssa.

Tunnustuksena opetustyöstään Haavisto on saanut Keski-Pohjanmaan kulttuuripalkinnon 2002, Kokkolan kaupungin kultaisen ansiomitallin v. 2005 sekä Pro Musica säätiön apurahan 2014.

   


Hannu Juntura
huilu (tuntiopettaja)

   

Hanna Pakkala
alttoviulu (tuntiopettaja)

Hanna Pakkala (s.1985) on opiskellut alttoviulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Helge Valtonen ja Anna Kreetta Gribajcevic, ja Hanns Eisler – musiikkikorkeakoulussa Berliinissä Pauline Sachsen sekä Franz Liszt – musiikkikorkeakoulussa Weimarissa Prof. Erich Krügerin luokilla. Barokkiviulun ja – alttoviulunsoittoa hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Kreeta-Maria Kentalan johdolla. Lisäksi hän on täydentänyt opintojaan lukuisilla mestarikursseilla opettajinaan mm. Lars-Anders Tomter, Kim Kashkashian, Tabea Zimmermann, Antoine Tamestit ja Thomas Riebl.

Hanna Pakkala on toiminut aktiivisena kamari- ja orkesterimuusikkona opintojensa alkuvaiheista lähtien. Hän on työskennellyt sijaisena mm. Radion sinfoniaorkesterissa, Helsingin kaupunginorkesterissa, Berliinin radion sinfoniaorkesterissa, Weimarin kaupunginorkesterissa sekä Suomalaisessa barokkiorkesterissa. Kauden 2013-2014 hän toimi Turun filharmonisen orkesterin sooloalttoviulistina. Pakkala soittaa myös säännöllisesti Helsingin barokkiorkesterissa ja on toiminut alttoviulujen äänenjohtajana vuodesta 2010 alkaen. Kamarimuusikkona hän on esiintynyt mm. Turun musiikkijuhlilla, Nauvon kamarimusiikkipäivillä, Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla, sekä muiden kotimaisten tapahtumien lisäksi myös Englannissa, Latviassa, Puolassa, Saksassa ja Espanjassa.
Hanna Pakkala sai toisen palkinnon Tampereen kansallisessa alttoviulukilpailussa marraskuussa 2012. Tammikuussa 2016 hän aloitti koeaikansa Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin sooloalttoviulistina.
Hanna Pakkala on opiskellut alttoviulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Helge Valtonen ja Anna Kreetta Gribajcevic, ja Hanns Eisler –musiikkikorkeakoulussa Berliinissä Pauline Sachsen sekä Franz Liszt -musiikkikorkeakoulussa Weimarissa Prof. Erich Krügerin luokilla. Barokkiviulun ja -alttoviulunsoittoa hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Kreeta-Maria Kentalan johdolla. Lisäksi hän on täydentänyt opintojaan lukuisilla mestarikursseilla opettajinaan mm. Lars-Anders Tomter, Kim Kashkashian, Tabea Zimmermann, Antoine Tamestit ja Thomas Riebl.

Pakkala on toiminut aktiivisena kamari- ja orkesterimuusikkona opintojensa alkuvaiheista lähtien. Hän on työskennellyt sijaisena mm. Radion sinfoniaorkesterissa, Helsingin kaupunginorkesterissa, Berliinin radion sinfoniaorkesterissa, Weimarin kaupunginorkesterissa sekä Suomalaisessa barokkiorkesterissa. Kauden 2013-2014 hän toimi Turun filharmonisen orkesterin sooloalttoviulistina. Pakkala soittaa myös säännöllisesti Helsingin barokkiorkesterissa ja on toiminut alttoviulujen äänenjohtajana vuodesta 2010 alkaen. Kamarimuusikkona hän on esiintynyt mm. Turun musiikkijuhlilla, Nauvon kamarimusiikkipäivillä, Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla, sekä muiden kotimaisten tapahtumien lisäksi myös Englannissa, Latviassa, Puolassa, Saksassa ja Espanjassa.

Hanna Pakkala sai toisen palkinnon Tampereen kansallisessa alttoviulukilpailussa marraskuussa 2012. Hän on toiminut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin sooloalttoviulistina tammikuusta 2016.

Elina Salmi Centria-ammattikorkeakoulu  

Elina Salmi
teoria, säveltapailu

Elina Salmi on Harjavallasta kotoisin oleva pianisti ja musiikinteoreetikko. Hän valmistui vuonna 2002 Turun ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi pääinstrumenttinaan piano. Hänen opettajiaan olivat Jukka Juvonen, Elzbieta Guzek-Soini sekä Sibelius-Akatemiassa Hannu Lahtela. Vuonna 2010 hän valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian Sävellyksen ja musiikinteorian osastolta pääaineenaan musiikinteoria. Päättötyönä hän tutki Lisztin Petrarca-sonetin nro 104 kahden lauluversion teksti-musiikkisuhdetta.
Tutkielman ohjaajana oli professori Lauri Suurpää.
Syyslukukaudella 2007 hän oli opiskelijavaihdossa Lontoon King¹s College¹ssa opiskellen musiikkianalyysiä. Opettajina olivat mm. Daniel Chua, Cliff Eisen ja John Deathridge. Ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot hän suoritti TAOKK:ssa vuonna 2014.

 
Salmi on toiminut vuodesta 2010 Centria-ammattikorkeakoulun lehtorina vastuualueenaan klassisen genren Musiikin tiedollisen hahmottamisen aineet (musiikinteoria, säveltapailu ja musiikinhistoria). Hän ohjaa musiikin perusteiden pedagogiikkaa, instrumenttipedagogiikkaa sekä opettaa pianonsoittoa.
Musiikki on paitsi työ, myös elämäntapa ja rakas harrastus. Lempisäveltäjiä ovat toisiaan sopivasti tasapainottavat Bach ja Wagner.

Kirsti Rasehorn Centria-ammattikorkeakoulu  

Kirsti Rasehorn
pedagogiset aineet ja opetusharjoittelut, johtamisaineet, tutkimusaineet ja opinnäytetyöt, piano säestyssoittimena, hankkeet

Kirsti Rasehorn (o.s. Hämäläinen) on musiikinopetuksen ja musiikkikasvatuksen sekä sen tutkimuksen laaja-alainen ammattilainen, koulutukseltaan filosofian lisensiaatti ja musiikin aineenopettaja, joka on työskennellyt mm. Jyväskylän yliopistossa ja Helsingissä Sibelius-Akatemiassa. 

Kirstin sivutoimien kirjoon sisältyvät mm. työskentely pianon- ja poikkihuilun- sekä nokkahuilun soitonopettajana musiikkiopisto-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasolla, yleisötyö Keski-Pohjanmaan kamariorkesterissa sekä toiminta orkesterin- ja kuoronjohtajana, kanttorina, Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston asiamiehenä sekä musiikkikriitikkona sanomalehti Keskisuomalaisessa. 

Hän säveltää ja sovittaa kamariorkesteri-, sinfoniaorkesteri-, kuoro-, lauluyhtye- ja lastenmusiikkia. Rasehorn on toiminut myös lukuisissa musiikinopetusalan luottamustehtävissä. Centria-ammattikorkeakoulun musiikin ja pedagogisten aineiden yliopettajan motto kuuluu: ”Docendo discimus” – opettamalla opimme.

 

Ulla Roiko-Jokela
piano

Ulla Roiko-Jokela on valmistunut Sibelius-Akatemiasta solistiselta osastolta musiikin maisteriksi ja työskennellyt sen jälkeen Oulun konservatoriossa säestyksen lehtorina, Kokkolassa konservatorion opetuksen lehtorina ja vuodesta 1999 Centria-ammattikorkeakoulun lehtorina. Hän on suorittanut lisäksi opettajan pedagogiset opinnot 60op (2005 Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Oulu).

Ulla on Ilmari Hannikainen -kilpailun finalisti ja esiintynyt orkesterin solistina ja kamarimusiikkona. Lisäksi hän on opettanut Tanskassa, Norjassa, Venäjällä, Italiassa ja Kiinassa. Hän on myös tammikuussa 2018 pidettävän Madetoja-pianokilpailun juryn jäsen.

 

 

Reijo Tunkkari
viulu (tuntiopettaja)
1. konserttimestari 

Reijo Tunkkari on soittanut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterissa vuodesta 1976 ja on toiminut sen 1. konserttimestarina vuodesta 1994. Tunkkari opiskeli viulunsoittoa Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa vuosina 1972–82 ja jatkoi opintojaan Edsbergin musiikkikoulussa Tukholmassa opettajinaan Jennifer Nuttall-Wolf ja Endre Wolf. Hän suoritti siellä viuludiplomin keväällä 1989 esiintyen Ruotsin radion sinfoniaorkesterin solistina. 

Tunkkari on opiskellut yksityisesti mm. Igor Bezrodnyin ja Eli Gorenin johdolla. Nykyisin hän toimii kamariorkesterin ohella Kokkola-kvartetin ensiviulistina sekä viulunsoiton opettajana Keski-Pohjanmaan Konservatoriossa ja Yrkeshögskolan Noviassa.

Mari Palo Centria-ammattikorkeakoulu  

Mari Palo
vakituinen vierailija

Mari Palo on opiskellut laulua Keski-Pohjanmaan konservatoriossa Sirkka Haaviston johdolla ja vuodesta 1996 Marjut Hannulan oppilaana Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastolla, jolta hän valmistui musiikin maisteriksi v.2008.

Opintojen jälkeen hän on työskennellyt Hannulan lisäksi Tim Richardsin kanssa. Liedopintoja Palo on harjoittanut mm. Elisabeth Schwarzkopfin, Hartmut Höllin, Mitsuko Shirain ja Ilmo Rannan johdolla. Lappeenrannan laulukilpailussa 1999 Palo sai kolmannen palkinnon sekä Yleisradion erikoispalkinnon ja vuonna 2001 hän tuli toiseksi Merikanto – laulukilpailussa.

Mari Palo on konsertoinut useimpien suomalaisorkestereiden solistina mm. Esa-Pekka Salosen, Leif Segerstamin, Mikko Franckin ja Juha Kankaan johdolla. Kotimaan lisäksi Palo on konsertoinut Tanskassa, Ranskassa, Belgiassa, Japanissa, Unkarissa, Englannissa, Yhdysvalloissa sekä orkesterin solistina että liedlaulajana.
Suomen Kansallisoopperassa Palo on vieraillut säännöllisesti vuodesta 1999.

Hänen roolejaan ovat mm. Taikahuilun Pamina, Figaron Häiden Kreivitär ja Barbarina (Mozart), Carmenin Micaëla ja Frasquita (Bizet), La Bohèmen Musetta, La Rondinen Bianca (Puccini), Adriana Materin Refka (Saariaho), Isän Tytön Vera (Kortekangas), Robin Hoodin Marian (Linkola), Ovelan Ketun Kettu (Janácek), The Rake’s Progressin Anne Trulove (Stravinsky), Indigon Myrna (Kivilaakso ja Toppinen).
Palo on vieraillut myös useissa suomalaisissa alueoopperoissa, pienemmissä oopperaseurueissa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla seuraavissa rooleissa:
Anna Karenina : nimirooli (Uspenski), La Traviata: Violetta (Verdi), Alvilda in Abo: Alvilda (Badia), Kuninkaan Sormus: Regina von Emmeritz (I.Kuusisto), Taipaleenjoki: Kirsti (I.Kuusisto), Eukko –Pidättekö vainajista?: Tyttö (Koskinen), Madame de Sade: Anne (Koskinen), Voi Vietävä!: Orava (Lintinen), Fitness-kevytooppera: Barbi (Lintinen), Koirien Kalevala: Tytti (J.Kuusisto), Hui Kauhistus!: Neiti Sipsu (Linkola), Seitsemän Koiraveljestä: Venla (Fagerudd), Abelard ja Heloïse: Heloïse (Sivén), Iloinen leski: Hanna Glavari (Lehár), Hannu ja Kerttu: Hannu (Humperdinck), Carmen: Micaëla (Bizet).
Palo on vieraillut myös Den Norske Operassa Oslossa ja Leipzigin oopperassa.
Kaudella 2016-2017 Palo vierailee Suomen Kansallisoopperan lavalla Kreivittären ja Micaëlan rooleissa.

Mari Palo on kantaesittänyt ja levyttänyt Aulis Sallisen teoksen Barabbas dialogeja, hän laulaa myös Helsingin kaupunginorkesterin levytyksellä Sallisen oopperasta Kuningas lähtee Ranskaan. Palo on tullut tutuksi myös Finlandia Recordsin julkaisemilla soololevyilla¨ “Illan varjoon himmeään” (2003) sekä “Mari Palo” (2005). Mari Palo vierailee myös Vantaan Viihdeorkesterin joululevyllä “Joulun Hohde” (2006 Ondine).
     
Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri 

n. 40 tuntiopettajaa - jouset

     

RYTMIMUSIIKKI

 

 

Timo Roiko-Jokela Centria-ammattikorkeakoulu  

Timo Roiko-Jokela
rytmimusiikki

Päätoiminen tuntiopettaja ja rytmimusiikkivastaava Timo Roiko-Jokela on kotoisin Kannuksesta, ja asuu Kokkolassa perheensä kanssa.

Timo on opiskellut 1990-1996 Oulunkylän Pop & Jazz Konservatoriossa (nykyinen Helsingin Pop & Jazz Konservatorio) pääaineina rumpusetti ja perkussiot. Yksityisiä vibrafonitunteja hän on ottanut Severi Pyysalolta 1990-1992. Timo valmistui Pop & Jazz Konservatorion opettajalinjalta vuonna 1996.

1996-1999 Roiko-Jokela jatkoi opintoja jatkotutkintolinjalla ohjaavana professorinaan Klaus Suonsaari suorittaen A-tutkinnon rummuilla keväällä 1999. Lisäksi hänellä on kursseja Sibelius-Akatemian jazz-leirillä sekä Berklee College of Musicissa Bostonissa.

Muusikkona hän on työskennellyt laidasta laitaan: mm. Micke Björklöf & Blue Strip, Guardia Nueva, Pepe Willberg, Jari Sillanpää, Arja Koriseva, Mika Pohjonen, Tapani Kansa, Jocke Kantola Band (feat. Joonatan Rautio), Tuppu Orrenmaa Band (w/Pekka Pohjola), Ad Lib Quintet (w/Juki Välipakka, Pentti Lahti, László Süle, Jukka Kampman, Timo Tuppurainen & Jari Perkiömäki), Mark Murphy, Ron McClure, Lisa Nilsson, Frank Carlberg, Jarmo Savolainen, Julio Romero Latin Jazz Quintet (ym. kokoonpanoja), Niklas Winter, Oulun kaupunginorkesteri, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Oulunkylä Big Band, Sven Nygård Big Band, Helsingin Kaupunginteatteri, Svenska Teatern (Helsinki & Vaasa), Kansallisteatteri (Helsinki), Dallapé, sekalaisia tv-ohjelmia (mm. MTV3 “Huvipuisto”-kesäshow), isoja viihde-kiertueita mm. MeStarat (Sillanpää & Katri-Helena) -kiertue 2004, Arja Koriseva 10-vuotis-juhlakiertue 1999 (pääkonsertti Hartwall-Areena/TV2), Pepe Willbergin 40-vuotisjuhlakiertue 2006 (TV-osuus TV2), kymmeniä levytyksiä jne.

Lisäksi festivaaleja ympäri Suomea ja Eurooppaa mm. Puistobluesin päälava 2004 ja 2017 (Micke Björklöf & Blue Strip), Pori Jazz (1993, 1998, 2001, 2003, 2016), Kalott Jazz & Blues/Haparanda 1999/2013, Östersund Bluesfestival/Ruotsi 2003, Gastroblues/Unkari 2004, JazzKaar/Viro 2005, Alta Soul & Blues Festival/Norja 2005 ja 2009, Nordic Jazz & Blues Festival Ruotsi (2005), Codstock Festival Norja (2008), Baltic Jazz (2013), European Blues Challenge 2015/Brysseli, Muddy Lives Blues Festival 2015/Saksa, LeBuis Blues Festival Ranska (2016), Dark Season Blues Svalbard Norja (2016), Jesien z Bluesem Puola (2016), Blues Baltica Festival Saksa (2017).

   
Jussi Turpeinen
sähkökitara (tuntiopettaja)

 


Heli Uusimäki
rytmilaulu

Heli Uusimäki (s.1973) on kokkolalainen laulun opettaja, kuoronjohtaja ja muusikko. Hän aloitti opiskelunsa Keski-Pohjanmaan Konservatoriossa sekä musiikinohjaaja että laulunopettajalinjalla, jatkaen siitä sitten Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakouluun valmistuen musiikkipedagogiksi vuonna 2005. AMK-opintojen aikana hän vietti vuoden Piteån Musiikkikorkeakoulussa Ruotsissa. Uusimäki suoritti ylemmän AMK -tutkinnon 2009 Metropolia AMKssa.

Laulunopettajina Uusimäellä on ollut mm. Sirkka Haavisto, Mirja Mäkelä, Elisabeth Melander (Göteborg), Susanna Mesiä. Lisäksi hän on opiskellut Estill -metodia Dorte Hyldstupin kursseilla.

Heli Uusimäki on laulanut muun muassa jazzia, soulia, iskelmää, laulelmia eri kokoonpanojen solistina. Esimerkkeinä Heli&the Omelets ja Sulttaaniklubi. Hän on toiminut taustalaulajana niin studiossa kuin keikoilla. Hän työskenteli laulajana Kokkolan Kaupunginteatterin produktiossa Käsky.

Uusimäki on Kokkolan Lauluveikkojen ja So Many Sisters -lauluyhtyeen taiteellinen johtaja. Hän myös sovittaa materiaalia molemmille kokoonpanoille. Hän on itse laulajana nelihenkisissä lauluyhtyeissä Hehku ja Usva Ensemble.

 

 

 

   

 

 


KANSANMUSIIKKI

   
 

Riitta Kossi
kansanmusiikki

Riitta Kossi (s. 1966 Himangalla) aloitti pianonsoiton opinnot 9-vuotiaana kanttori Raija-Leena Kentala-Polson oppilaana. Muutama vuosi myöhemmin hän siirtyi suorittamaan musiikin perusopintoja Keski-Pohjanmaan musiikkiopistoon (nyk. K-P:n konservatorio), missä pääinstrumentiksi vakiintui harmonikka. Alkuaikojen pitkäaikaisena opettajana musiikkiopistossa toimi Unto Jutila. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta Riitta Kossi valmistui musiikin maisteriksi 1994 opettajanaan muun muassa harmonikkataiteilija ja musiikin tohtori Maria Kalaniemi. 

Riitta Kossi on toiminut muusikkona mm. kansanmusiikin yhtyeissä Värttinä ja Helsingin kaksrivisnaiset. Värttinä saavutti 1991 Oi Dai-albumillaan platinalevyn rajan ja seuraavana vuonna yhtye sai arvostetun Emma-palkinnon. Värttinän ja useiden muiden yhtyeiden muusikkona Kossi on esiintynyt kotimaan lisäksi lukuisilla kiertueilla Yhdysvalloissa ja Euroopassa. 

Freelancer-toimintavuosien jälkeen Riitta Kossi muutti perheineen takaisin kotiseudulle 2005 ja on toiminut siitä lähtien Kokkolassa Centria-ammattikorkeakoulun musiikin koulutuksen kansanmusiikin lehtorina. Työn ohessa hän on suorittanut ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot ja musiikkiterapian perusopinnot. Viime vuosina hän on toiminut hanuristina myös trio-kokoonpanossa laulaja Sirkka Haaviston ja pianisti Timo Alakotilan kanssa.

   

Tallari (tuntiopetus)

Tallarin omat sivut

   

 

 

 



Lisätietoja koulutuksesta:
 
Koulutusalapäällikkö
Juho Alakärppä,
juho.alakarppa@centria.fi
p. 040 641 8542 

Lisätietoja hakemisesta:
Hakijapalvelut,
p. 044 725 0081,
hakijapalvelut@centria.fi

 



Tärkeää! Musiikin koulutukseen haettaessa on hakijan täytettävä erillinen lisälomake. Lomake löytyy valintaperusteet-välilehden alta.

Näin haet 

Haun ollessa avoinna voit hakea koulutukseen osoitteessa www.opintopolku.fi.

Löydät Centrian haussa olevat koulutukset hakusanalla "Centria" sekä rajaamalla hakutuloksia "Haku on käynnissä" -painikkeesta. Mikäli haluat näkyviin myös englanninkieliset koulutukset, niin poista valikosta rajaus opetuskielen mukaan.

Opiskelijavalinnassa noudatetaan korkeakoulujen päättämiä koulutuskohtaisia valintaperusteita ja sitä hakutoivejärjestystä, jonka olet merkinnyt hakulomakkeelle.

Tarkasta hakukelpoisuutesi 

Hakukelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin antaa toisen asteen tutkinto, esim. lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto, kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. Joissakin koulutuksissa voi olla käytössä rajattu pohjakoulutusvaatimus. Lisätietoja hakukelpoisuudesta löydät kohdasta: Hakijalle - Tietoa hakemisesta - Hakukelpoisuus.



   
Seuraa meitä somessa: