LUOVUUS KUKOISTAA KOKKOLASSA

Olen soittanut pienestä pitäen pelimannimusiikkia ja halusin sitä myös opiskella, joten päädyin hakemaan Centriaan kansanmusiikkiopintoihin. Koen musiikinopettamisen itselleni luonneammatiksi, joten pedagoginen pätevyys kiinnosti myös. Olen kiinnostunut myös jazz-musiikista, ja on hienoa että olen päässyt soittamaan myös erilaisiin jazz-projekteihin.

Opintoihini kuuluvat mm. bändi- ja soittotunnit, teoriaopinnot, improvisointi rytmimusiikissa, harjoitusoppilaat ja pedagogiset opinnot. Omien opettajien lisäksi käy workshopin pitäjiä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Koulutusohjelmassamme on mahtavaa porukkaa ja ryhmähenki on hyvä. Kaikki tuntevat toisensa, ja olen päässyt tekemään melkein jokaisen kanssa yhteistyötä omissa projekteissamme.

Hienoimpia kokemuksia ovat olleet erilaiset projektit, joissa olen saanut olla mukana, esimerkiksi Ostrobothnian Folk Orchestran eli kansanmusiikin big bandin riveissä soittaminen on ollut hienoa! Olen saanut käydä myös ulkomailla tutustumassa muihin muusikoihin ja viime vuonna pääsin näyttelemään Yökyöpelit lasten-musikaalissa Agenttinero Narua. Tuo kokemus oli unohtumaton! Opiskelu on siis paljon muutakin kuin musiikkia - tämä on luovuutta!

Olli Sippola, musiikkipedagogiopiskelija

Oma paikka löytyi

Hakeuduin musiikin opintoihin mutkan kautta. Välivuosien ja muiden opintojen jälkeen Centriasta löytyi kiinnostava koulutusohjelma, ja päätin hakea Kokkolaan.

Olen taustaltani klassinen viulisti, mutta kiinnostuin lukion jälkeen ensin irlantilaisesta, ja sitten suomalaisesta kansanmusiikista. Keski-Pohjanmaalla on vielä vireää pelimanniperinnettä ja Centria on harvoja kouluja, jotka tarjoavat kansanmusiikin suuntautumisvaihtoehdon. Opetusta on kolmessa eri musiikkigenressä ja meillä on mahdollisuus tutustua eri tyylilajeihin vapaavalintaisten opintojen kautta.

Musiikin opinnoissa menestyminen on paljolti kiinni omasta motivaatiosta ja itsenäisestä työstä. Opinnot ovat suurelta osin pienryhmäopetusta ja kurssit ovat käytännönläheisiä. Opiskelijat pääsevät usein mukaan erilaisiin projekteihin ja opettajat ovat myös kannustavia omia ideoita kohtaan.

Soittamisen ja teoria-aineiden lisäksi opintoihin kuuluu harjoitusoppilaiden opetusta ja pedagogiikan kursseja. Opettaminen tuo varmuutta ja jäsentää omaa muusikkoutta, sillä se pakottaa palaamaan perusasioihin ja luottamaan omaan osaamiseensa. Lisäksi se on hauskaa!

Kokkola on kaupunkina viihtyisä ja helposti lähestyttävä. Pikkukaupungiksi Kokkolassa on mukavasti myös kulttuuritarjontaa. Koulussa on hyvä ilmapiiri, ja opettajina on paljon hienoja muusikoita. Täällä on helppo löytää oma paikkansa.

Oona Yliperttula, musiikkipedagogiopiskelija

Stairway to success

Olen 24-vuotias musiikin opiskelija Turusta. Vuonna 2012 olin päätöksen edessä. Olin jo parin vuoden ajan tehnyt elämässäni monia erilaisia asioita – ehdin mm. opiskella vuoden ajan näyttelijäksi ja tein töitä taksinkuljettajana. En kuitenkaan ollut opiskellut aktiivisesti lukion jälkeen,ja minusta tuntui, että olin jäämässä jälkeen.

Punnitsin vaihtoehtojani ja hakeuduin jälleen musiikin pariin. Opiskelin nuorempana musiikkilukiossa, suoritin asepalvelukseni Kaartin Soittokunnassa ja olin työskennellyt trubaduurina ja esiintyvänä muusikkona. Oli aika laajentaa perspektiiviäni!

Musiikki on mielestäni yksi haastavimmista koulutusaloista. Alalla vallitsee jatkuva, raaka kilpailu työpaikoista, ja jokainen haluaa olla rokkitähti. Opiskelen hankkiakseni kontakteja ja osaamista, jotta voin tulevaisuudessani työllistää mahdollisimman montaa kulttuurin osaajaa työkentälle, joka luodaan matkan varrella. Aion menestyä kulttuurin saralla ja viedä monta hyvää kulttuurityöntekijää mukanani.

”There is no elevator to success. You have to take the stairs.”

Miikka Immonen

Intohimona ooppera

Kun aloitin vuonna 2009 laulupedagogiopinnot Centria-ammattikorkeakoulussa, en voinut edes aavistaa, mitä kaikkea opinnoista voisi seurata! Aloittaessani ammattikorkeakoulussa olin opiskellut vuoden laulun ammattiopintoja. Laulun opettajaksi sain tutun opettajan, ja tuntui hyvältä aloittaa opiskelut, kun ihan kaikki ei ollut aivan uutta.

Minulla oli ollut jo pidempään oopperalaulajahaaveet, mutta kiinnostus opettamiseen tuli vasta ammattiopintojen myötä. Olen ollut koko ammattikorkeakouluopintojen ajan samalla laulunopettajalla, ja lauluopetuksen laadukkuus on asia, mistä olen erittäin kiitollinen - myös muissakin aineissa.

Lavalla esiintymistä rakastavana ihmisenä on ollut varsin ihanaa saada toteuttaa itseään taiteellisesti. Muun muassa oopperaensemble-produktiot, omat tutkintokonsertit ja kamarimusiikin tekeminen opiskelijakollegoiden kanssa ovat vahvistaneet omaa muusikkoutta ja olleet kohokohtia opiskeluaikana.  Myös omiin projekteihin on kannustettu, ja olen opintojen ohella päässyt tekemään muutamia oopperarooleja ja työskentelemään laulunopettajana. Pedagogisia opintoja on todella kattavasti ja ne antavat erittäin hyvät tiedot ja taidot tässä ammatissa toimimiseen. Opiskelu on mielekästä, kun on hyvin kattavasti teoriaa ja vähintään yhtä paljon käytäntöä.

Kokkolassa on hyvin vireä musiikkielämä ja sen vuoksi täällä ei ole ollut tylsää. Aika on kulunut hyvin nopeasti, kun on keskittynyt täysillä opiskeluun ja laulajana toimimiseen. Meillä musiikin opiskelijoilla on mielettömän hyvä henki ja olen täältä saanut elinikäisiä ystäviä ja kollegoita.

Maiju Vaahtoluoto

Haitarinsoiton ilosanomaa maailmalle

Haitarinsoiton opettajan ammatti on ollut yksi haaveistani pienestä asti. Yläasteen jälkeen hain Keski-Pohjanmaan konservatorioon, josta sain muusikon paperit vuonna 2010. Valmistumisen jälkeen hain samaiseen taloon, koulutusaste vain oli tällä kertaa korkeampi. Ammattikorkeakoulu oli hyvä valinta minulle, sillä opettajat ja soittokaverit olivat jo tuttuja, ja voitiinkin jatkaa siitä mihin konservatoriossa jäimme. Pohjanmaalla on vahvat kansanmuusikin juuret, joten täällä on oikein mukava opiskella ja soitella.

Ammattikorkeakoulussa olen saanut soittaa monenlaisissa yhtyeissä. Kun vain uskaltaa sanoa toiveensa ääneen, niin ne pyritään meidän koulutuksessamme toteuttamaan. Opetus onmonipuolista ja laadukasta. Opiskelutoverit ovat mukavia ja yhteistyökykyisiä, ja heidän kanssaan voi perustaa erilaisia kokoonpanoja hetkellisesti tai pidemmäksikin aikaa. Näiden yhtyeiden kanssa voi sitten esiintyä erilaisilla musiikkifestivaaleilla ja tapahtumissa.

Valmistumisen jälkeen aikomukseni olisi mennä takaisin kotinurkille, Etelä-Pohjanmaan lakeuksille, Kauhajoelle levittämään haitarinsoiton ilosanomaa ja tekemään erilaisia projekteja. Kesätyönäni on mm. ollut tanssiyhtyeessä soittaminen, jota ei suinkaan unohdeta koulussa opintopisteitä laskiessa.

Eveliina Uitto

Opettajat Suomen parhaimmistoa kansanmusiikissa

Musiikkipedagogksi opiskeleva Leeni Wegelius elää musiikille. Kolmessa bändissä kanteletta soittavalle Leenille kansanmusiikkiin keskittyneen opiskelupaikan löytyminen oli oikea onnenpotku.

- Mielestäni opiskelussa ei ole tärkeintä kerätä tarvittavaa määrää opintopisteitä mahdollisimman nopeasti. Ajattelen ennemminkin niin, että suoritan projektit ja kurssit aina itseäni varten, Leeni mietiskelee.

- Opetus ammattikorkeakoulussamme varsinkin kansanmusiikissa on todella laadukasta, ja opettajina meillä on Suomen parhaimmistoon kuuluvia osaajia. Opinnoissa korostuu omatoimisuus, ja minulle vapaa ja itsenäinen opiskelu sopii hyvin. Usein minusta tuntuukin, että saan opintopisteitä siitä, että pidän hauskaa!

Suuntautumisvaihtoehdokseen Leeni valitsi instrumenttipedagogin opinnot lähinnä käytännön syistä.

- Opettajan pätevyys on hyvä bonus työelämään, varsinkin kun tällä alalla leipä pitää usein repiä useammasta paikasta, Leeni toteaa.

- Tulevaisuudessa haluaisin toimia esiintyvänä muusikkona sekä kanteleensoiton opettajana.

Opiskelun suolana Leeni pitää opintoihin liittyviä projekteja, joiden puitteissa hän on päässyt esimerkiksi tutustumaan näytelmämusiikin maailmaan.

- Näiden projektien myötä saa olla tekemisissä muidenkin kuin kansanmusiikkiopiskelijoiden kanssa, emmekä siis jumitu pelkästään oman musiikkigenren sisälle.

Nuori muusikko harmittelee sitä, ettei suuri yleisö tiedä mitä nykykansanmusiikki on.

- Kansanmusiikkia on hankala löytää jopa niiden, jotka tietävät mistä sitä pitäisi etsiä, Leeni puuskahtaa ja patistaa kansanmusiikista kiinnostuneita tutkimusmatkalle kirjastoon ja MySpaceen.

- Kansanmusiikki on ennen kaikkea rehellistä, eikä siinä ole normeja, jotka pitäisi täyttää. Vapaus itsensä toteuttamiseen on huimaavaa.

Espoosta Kokkolaan muuttanut Leeni pitää Kokkolaa kauniina kaupunkina, jossa opiskelijoilla on tiiviit piirit.

- Musiikkiin liittyviä tapahtumia ei koskaan ole tarpeeksi, vaikkakin täällä Kokkolassa niitä on ihan mukavasti. Tämä alue on kansanmusiikin saralla yksi Suomen aktiivisimmista, ja se on hyvä juttu.

Leeni Wegelius

Opetusharjoittelussa oppi selviämään

opettajan haasteistaOlen koko pienen ikäni harrastanut musiikkia monella tasolla, aina klassisesta musiikista raskaaseen metalliin. Vuosien varrella on musiikista tullut itselleni yhä tärkeämpi osa elämää, jolloin aloin ajatella mahdollisuutta toimia jonain päivänä musiikin alan ammattilaisena.

Opiskeluideni aikana olen saanut huomata, että musiikin alaan liittyy paljon muutakin kuin pelkästään soittamista. Esim. tutkimus- ja arkistointityö on suuressa osassa kansanmusiikin perinteitä vaaliessa. Myös mahdollisuudet osallistua erilaisiin projekteihin ovat rajattomat! Itse viimeisen kuluneen vuoden aikana olen päässyt osallistumaan moniin projekteihin, joista merkittävimpinä mainittakoon pääsy Peski-Pohjanmaan kamarikuoroon ja osallistuminen kesällä esitettävään Ronja Ryövärintytär-näytelmään, jossa toimin osana musiikkityöryhmää.

Tärkeimpänä käytännön kokemuksena voin mainita opetusharjoittelun merkityksen, varsinkin kun puhutaan pedagogiikkaa vaativaan ammattiin valmistumisesta. Opetusharjoittelussa olen saanut kohdata monia opettajan työssä ilmeneviä haasteita ja oppinut jopa selviämään niistä.

Tulevaisuus on meille kaikille yhtä ennalta-arvaamaton kuin seuraavan vuoden kulku, ensi viikon ohjelma tai seuraavan päivän tehtävät: kaiken voi suunnitella vaikka kuinka hyvin, mutta meneekö se sittenkään niin? Toiminko valmistumiseni jälkeen musiikkiopiston vai kansalaisopiston viulunsoitonopettajana? Olenko orkesterin kapellimestari vai kuoronjohtaja? Työskentelenkö studiomiksaajana vai levy-yhtiön tuottajana? Varmaa on kuitenkin se, valmistuttuani olen valmis kansanmusiikkipedagogi.

Henri Uusitalo

Hannu Juntura - huilu (tuntiopettaja)

Hanna Pakkala - alttoviulu (tuntiopettaja)

Elina Salmi - teoria, säveltapailu

Elina Salmi on Harjavallasta kotoisin oleva pianisti ja musiikinteoreetikko. Hän valmistui vuonna 2002 Turun ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi pääinstrumenttinaan piano. Hänen opettajiaan olivat Jukka Juvonen, Elzbieta Guzek-Soini sekä Sibelius-Akatemiassa Hannu Lahtela. Vuonna 2010 hän valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian Sävellyksen ja musiikinteorian osastolta pääaineenaan musiikinteoria. Päättötyönä hän tutki Lisztin Petrarca-sonetin nro 104 kahden lauluversion teksti-musiikkisuhdetta.
Tutkielman ohjaajana oli professori Lauri Suurpää.
Syyslukukaudella 2007 hän oli opiskelijavaihdossa Lontoon King¹s College¹ssa opiskellen musiikkianalyysiä. Opettajina olivat mm. Daniel Chua, Cliff Eisen ja John Deathridge. Ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot hän suoritti TAOKK:ssa vuonna 2014.

 
Salmi on toiminut vuodesta 2010 Centria-ammattikorkeakoulun lehtorina vastuualueenaan klassisen genren Musiikin tiedollisen hahmottamisen aineet (musiikinteoria, säveltapailu ja musiikinhistoria). Hän ohjaa musiikin perusteiden pedagogiikkaa, instrumenttipedagogiikkaa sekä opettaa pianonsoittoa.
Musiikki on paitsi työ, myös elämäntapa ja rakas harrastus. Lempisäveltäjiä ovat toisiaan sopivasti tasapainottavat Bach ja Wagner.

Kirsti Rasehorn - pedagogiset aineet ja opetusharjoittelut, johtamisaineet, tutkimusaineet ja opinnäytetyöt, piano säestyssoittimena, hankkeet

Kirsti Rasehorn (o.s. Hämäläinen) on musiikinopetuksen ja musiikkikasvatuksen sekä sen tutkimuksen laaja-alainen ammattilainen, koulutukseltaan filosofian lisensiaatti ja musiikin aineenopettaja, joka on työskennellyt mm. Jyväskylän yliopistossa ja Helsingissä Sibelius-Akatemiassa. 

Kirstin sivutoimien kirjoon sisältyvät mm. työskentely pianon- ja poikkihuilun- sekä nokkahuilun soitonopettajana musiikkiopisto-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasolla, yleisötyö Keski-Pohjanmaan kamariorkesterissa sekä toiminta orkesterin- ja kuoronjohtajana, kanttorina, Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston asiamiehenä sekä musiikkikriitikkona sanomalehti Keskisuomalaisessa. 

Hän säveltää ja sovittaa kamariorkesteri-, sinfoniaorkesteri-, kuoro-, lauluyhtye- ja lastenmusiikkia. Rasehorn on toiminut myös lukuisissa musiikinopetusalan luottamustehtävissä. Centria-ammattikorkeakoulun musiikin ja pedagogisten aineiden yliopettajan motto kuuluu: ”Docendo discimus” – opettamalla opimme.

Ulla Roiko-Jokela - piano

Ulla Roiko-Jokela on vuodesta 1999 lähtien kouluttanut ammattikorkeakoulussa pianopedagogeja ja kaikista tähän mennessä valmistuneista työllistyneitä on yli 95 %. Lisäksi Ulla on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot ammatillisessa opettajakorkeakoulussa Oulussa ja oppilaitos arvioi hänen pedagogisen osaamisen erinomaiseksi.

Reijo Tunkkari - viulu (tuntiopettaja)
1. konserttimestari 

Reijo Tunkkari on soittanut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterissa vuodesta 1976 ja on toiminut sen 1. konserttimestarina vuodesta 1994. Tunkkari opiskeli viulunsoittoa Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa vuosina 1972–82 ja jatkoi opintojaan Edsbergin musiikkikoulussa Tukholmassa opettajinaan Jennifer Nuttall-Wolf ja Endre Wolf. Hän suoritti siellä viuludiplomin keväällä 1989 esiintyen Ruotsin radion sinfoniaorkesterin solistina. 

Tunkkari on opiskellut yksityisesti mm. Igor Bezrodnyin ja Eli Gorenin johdolla. Nykyisin hän toimii kamariorkesterin ohella Kokkola-kvartetin ensiviulistina sekä viulunsoiton opettajana Keski-Pohjanmaan Konservatoriossa ja Yrkeshögskolan Noviassa.

Heli Uusimäki - rytmilaulu

Heli Uusimäki (s.1973) on kokkolalainen laulun opettaja, kuoronjohtaja ja muusikko. Hän aloitti opiskelunsa Keski-Pohjanmaan Konservatoriossa sekä musiikinohjaaja että laulunopettajalinjalla, jatkaen siitä sitten Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakouluun valmistuen musiikkipedagogiksi vuonna 2005. AMK-opintojen aikana hän vietti vuoden Piteån Musiikkikorkeakoulussa Ruotsissa. Uusimäki suoritti ylemmän AMK -tutkinnon 2009 Metropolia AMKssa.

Laulunopettajina Uusimäellä on ollut mm. Sirkka Haavisto, Mirja Mäkelä, Elisabeth Melander (Göteborg), Susanna Mesiä. Lisäksi hän on opiskellut Estill -metodia Dorte Hyldstupin kursseilla.

Heli Uusimäki on laulanut muun muassa jazzia, soulia, iskelmää, laulelmia eri kokoonpanojen solistina. Esimerkkeinä Heli&the Omelets ja Sulttaaniklubi. Hän on toiminut taustalaulajana niin studiossa kuin keikoilla. Hän työskenteli laulajana Kokkolan Kaupunginteatterin produktiossa Käsky.

Uusimäki on Kokkolan Lauluveikkojen ja So Many Sisters -lauluyhtyeen taiteellinen johtaja. Hän myös sovittaa materiaalia molemmille kokoonpanoille. Hän on itse laulajana nelihenkisissä lauluyhtyeissä Hehku ja Usva Ensemble.

Riitta Kossi - kansanmusiikki

Riitta Kossi (s. 1966 Himangalla) aloitti pianonsoiton opinnot 9-vuotiaana kanttori Raija-Leena Kentala-Polson oppilaana. Muutama vuosi myöhemmin hän siirtyi suorittamaan musiikin perusopintoja Keski-Pohjanmaan musiikkiopistoon (nyk. K-P:n konservatorio), missä pääinstrumentiksi vakiintui harmonikka. Alkuaikojen pitkäaikaisena opettajana musiikkiopistossa toimi Unto Jutila. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta Riitta Kossi valmistui musiikin maisteriksi 1994 opettajanaan muun muassa harmonikkataiteilija ja musiikin tohtori Maria Kalaniemi. 

Riitta Kossi on toiminut muusikkona mm. kansanmusiikin yhtyeissä Värttinä ja Helsingin kaksrivisnaiset. Värttinä saavutti 1991 Oi Dai-albumillaan platinalevyn rajan ja seuraavana vuonna yhtye sai arvostetun Emma-palkinnon. Värttinän ja useiden muiden yhtyeiden muusikkona Kossi on esiintynyt kotimaan lisäksi lukuisilla kiertueilla Yhdysvalloissa ja Euroopassa. 

Freelancer-toimintavuosien jälkeen Riitta Kossi muutti perheineen takaisin kotiseudulle 2005 ja on toiminut siitä lähtien Kokkolassa Centria-ammattikorkeakoulun musiikin koulutuksen kansanmusiikin lehtorina. Työn ohessa hän on suorittanut ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot ja musiikkiterapian perusopinnot. Viime vuosina hän on toiminut hanuristina myös trio-kokoonpanossa laulaja Sirkka Haaviston ja pianisti Timo Alakotilan kanssa.

Tallari (tuntiopetus)

Tallarin omat sivut

Mari Palo - vakituinen vierailija

Mari Palo on opiskellut laulua Keski-Pohjanmaan konservatoriossa Sirkka Haaviston johdolla ja vuodesta 1996 Marjut Hannulan oppilaana Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastolla, jolta ha¨n valmistui musiikin maisteriksi v.2008.

Opintojen jälkeen hän on työskennellyt Hannulan lisäksi Tim Richardsin kanssa. Liedopintoja Palo on harjoittanut mm. Elisabeth Schwarzkopfin, Hartmut Ho¨llin, Mitsuko Shirain ja Ilmo Rannan johdolla. Lappeenrannan laulukilpailussa 1999 Palo sai kolmannen palkinnon seka¨ Yleisradion erikoispalkinnon ja vuonna 2001 ha¨n tuli toiseksi Merikanto – laulukilpailussa.
Mari Palo on konsertoinut useimpien suomalaisorkestereiden solistina mm. Esa-Pekka Salosen, Leif Segerstamin, Mikko Franckin ja Juha Kankaan johdolla. Kotimaan lisa¨ksi Palo on konsertoinut Tanskassa, Ranskassa, Belgiassa, Japanissa, Unkarissa, Englannissa, Yhdysvalloissa seka¨ orkesterin solistina etta¨ liedlaulajana.

Suomen Kansallisoopperassa Palo on vieraillut sa¨a¨nno¨llisesti vuodesta 1999.
Ha¨nen roolejaan ovat mm. Taikahuilun Pamina, Figaron Ha¨iden Kreivitär ja Barbarina (Mozart), Carmenin Micae¨la ja Frasquita (Bizet), La Bohe`men Musetta, La Rondinen Bianca (Puccini), Adriana Materin Refka (Saariaho), Isa¨n Tyto¨n Vera (Kortekangas), Robin Hoodin Marian (Linkola), Ovelan Ketun Kettu (Janácek), The Rake’s Progressin Anne Trulove (Stravinsky), Indigon Myrna (Kivilaakso ja Toppinen).

Palo on vieraillut myös useissa suomalaisissa alueoopperoissa, pienemmissa¨ oopperaseurueissa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla seuraavissa rooleissa:
Anna Karenina : nimirooli (Uspenski), La Traviata: Violetta (Verdi), Alvilda in Abo: Alvilda (Badia), Kuninkaan Sormus: Regina von Emmeritz (I.Kuusisto), Taipaleenjoki: Kirsti (I.Kuusisto), Eukko -Pida¨tteko¨ vainajista?: Tytto¨ (Koskinen), Madame de Sade: Anne (Koskinen), Voi Vieta¨va¨!: Orava (Lintinen), Fitness-kevytooppera: Barbi (Lintinen), Koirien Kalevala: Tytti (J.Kuusisto), Hui Kauhistus!: Neiti Sipsu (Linkola), Seitsema¨n Koiraveljesta¨: Venla (Fagerudd), Abelard ja Heloi¨se: Heloi¨se (Sive´n), Iloinen leski: Hanna Glavari (Lehár), Hannu ja Kerttu: Hannu (Humperdinck), Carmen: Micaëla (Bizet).
Palo on vieraillut myo¨s Den Norske Operassa Oslossa ja Leipzigin oopperassa.

Kaudella 2016-2017 Palo vierailee Suomen Kansallisoopperan lavalla Kreivittären ja Micaëlan rooleissa.
Mari Palo on kantaesitta¨nyt ja levytta¨nyt Aulis Sallisen teoksen Barabbas dialogeja, ha¨n laulaa myo¨s Helsingin kaupunginorkesterin levytyksella¨ Sallisen oopperasta Kuningas la¨htee Ranskaan. Palo on tullut tutuksi myo¨s Finlandia Recordsin julkaisemilla soololevyilla¨ “Illan varjoon himmea¨a¨n” (2003) seka¨ “Mari Palo” (2005). Mari Palo vierailee myo¨s Vantaan Viihdeorkesterin joululevylla¨ “Joulun Hohde” (2006 Ondine).

Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri 

n. 40 tuntiopettajaa - jouset