Yhteisöpedagogi (AMK), kirkon nuorisotyö

Tutkinto: Yhteisöpedagogi (AMK)
Opintomuoto: Monimuotototeutus
Opintojen laajuus:3,5 vuotta, 210 opintopistettä
Kampus: Vierimaantie 7, Ylivieska
Aloituspaikat: 20
Haku alkaa: 20.3.2019
Haku päättyy: 3.4.2019
Haku päättyy 3.4.2019 klo 15.00

Yhteisöpedagogien opiskelijatarinat

 

Yhdessä tekemistä

Yhteisöpedagogikoulutuksessa kiinnostaa monipuolisuus. Olen aina ollut sosiaalinen ja tämän alan ansiosta saan olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Yhteisöpedagogin tutkinto antaa kelpoisuuden kirkon nuorisotyönohjaajana toimimiseen sekä moniin muihin kasvatuksen asiantuntijatehtäviin.

Centrian yhteisöpedagogiopiskelijoiden kesken vallitsee hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Opettajat ovat ammattitaitoisia ja pitävät hyvää huolta meistä opiskelijoista.

Musiikkiharrastukseni tukee opintojani erittäin hyvin. Saan jatkuvasti haastaa itseäni ja käyttää omia vahvuuksiani opiskelussa. Lisäksi olen perustanut oman ohjelmatoimiston, joten kiirettä pitää. Yhteisöpedagogiopintojen parasta antia tähän mennessä on ollut se, että olen oppinut hallitsemaan kokonaisuuksia ja vuorovaikutustaitoni ovat kehittyneet. Tästä on ollut erityisen paljon hyötyä toimiessani yrittäjänä.

Tulevaisuuden unelmani on, että saisin jatkossakin toimia yrittäjänä ja työllistää sitä kautta mahdollisimman monta muuta. Koulutus antaa hyvän pohjan myös tälle haaveelleni!

Roope Rantala

 

 

Kimmo Ylinen Centria amk  

Seurakunnassa saa olla oma itsensä

Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi valmistumisen jälkeen ehdin olla kolme vuotta työelämässä, ennen kuin lähdin opiskelemaan yhteisöpedagogiksi. Ajatus jatko-opinnoista oli pyörinyt mielessä jo hetken aikaa, ja töitä tehdessä ajatus vahvistui entisestään. Vakaumukseni vuoksi oli selvää, että haluan nimenomaan kirkollisen koulutuksen. Kirkollinen kelpoisuushan on seurakunnan nuorisotyöntekijälle pakollinen, mutta sen suoritettuaan voi työskennellä tietysti myös kunnallisella puolella.

Voisin sanoa, että oma sosiaalisuuteni on ohjannut minut tälle alalle. Lähdin alun perin mukaan seurakunnan toimintaan sen takia, että siellä oli tarjolla minua kiinnostavaa ajanvietettä. Huomasin kuitenkin pian, että näissä piireissä saa olla reilusti oma itsensä, ja pikkuhiljaa myös kiinnostus uskontoa kohtaan heräsi. Mielestäni tärkeintä uskonasioissa on keskitien löytäminen, enkä aio tuputtaa omaa vakaumustani kenellekään.

Ensimmäinen opiskeluvuosi oli positiivinen yllätys, ja olen nauttinut opinnoista täysillä. Alan perusteita käytiin läpi muun muassa teologian ja kasvatusopintojen näkökulmasta. Yhteisöpedagogiksi opiskelu on käytännönläheistä, mutta toki mekin kirjoitamme välillä esseitä ja perinteisiä kirjatenttejä. Ensimmäisen vuoden perusteella opiskelu on toisinaan työlästä, mutta ei vaikeaa.

Nuorisotyössä minua kiehtoo se, että pääsen oikeasti tekemään asioita - ja vieläpä omalla tavallani. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä tätä työtä, ja niinpä voin tuoda mukaan omia vahvuuksiani ja toteuttaa itseäni esimerkiksi musiikin avulla.

Kimmo Ylinen

 

 

 



Meillä opettavat:


Vesa Nuorva, teologian tohtori

Vesa on työskennellyt Centriassa yliopettajana vuodesta 2004. Sitä ennen seurakuntapappina noin 20 vuotta. Vesa on paneutunut erityisesti teologisiin, eettisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin.


Annika Yliniemi, teologian maisteri, sosionomi AMK, nuorisotyönohjaaja

Annika on työskennellyt Centriassa nuorisotyön lehtorina syksystä 2017. Hänen opetuksensa painottuu kirkon nuorisotyön kenttään ja hänellä on päävastuu harjoitteluiden ohjaamisessa. Aiemmin hän on työskennellyt mm. kehitysvammaistyön teologina ja pappina sairaalassa.


Rami Niemi, teologian maisteri, kasvatustieteen maisteri

Rami on työskennellyt Centriassa teologisten aineiden lehtorina syksystä 2017. Aiemmin hän on toiminut seurakunnan nuorisotyössä sekä Oulaisten seurakunnan kasvatustyötä johtavana seurakuntapastorina.


Maria Känsäkoski, kasvatustieteen maisteri

Maria on työskennellyt kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden lehtorina ja opinto-ohjaajana Centriassa vuodesta 2008. Tätä ennen hän on työskennellyt Oulun kaupungilla tehden yhteistyötä mm. nuorisotoimen, opetustoimen sekä lukuisten järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa.


Sari Virkkala, kasvatustieteen maisteri

Sari on työskennellyt Centriassa lehtorina vuodesta 2003. Aiemmin hän on työskennellyt mm. koulutussuunnittelijana ja yliopistonopettajana Kokkolan Yliopistokeskus Chydeniuksessa.


Paula Santapakka, kasvatustieteen maisteri

Paula on työskennellyt Centriassa kasvatusaineiden lehtorina vuodesta 2013. Hänen vastuualueinaan ovat lastensuojeluun, varhaiskasvatukseen, viestintään sekä taito- ja taideaineisiin liittyvät opintojaksot. Aiemmin Paula on työskennellyt lehtorina lukiossa. 



Humanistisen ja kasvatusalan yhteisöpedagogikoulutusta tuottavat ammattikorkeakoulut (Centria, Humak ja Xamk) ovat pyytäneet Valviralta lisäselvitystä yhteisöpedagogien kelpoisuuteen toimia lastensuojelutehtävissä.

Ylijohtaja Marja-Liisa Partasen ja lakimies Sanna Hyttisen 15.3.2017 toimittamassa selvityksessä todetaan, että yhteisöpedagogin koulutuksella on edelleen mahdollisuus sijoittua monenlaisiin sosiaalihuollon tehtäviin, mukaan lukien lastensuojelun avo -ja sijaishuolto.

Ohessa tiedote Valviran päätöksestä (Humak, viestintäpäällikkö Jarmo Röksa)

 

Valvira: Yhteisöpedagogi on pätevä työskentelemään lastensuojelussa

Yhteisöpedagogeilla on Valviran mukaan edelleen mahdollisuus sijoittua ja toimia lastensuojelutehtävissä vaikkei nimikettä ole mainittu laissa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015). Joissakin kunnissa lakia on tulkittu väärin siten, ettei yhteisöpedagogikoulutuksen omannut voisi toimia lastensuojelun avo- ja sijaishuoltotehtävissä. Valvira oikaisee tämän käsityksen ammattikorkeakouluille 15.3. lähettämässään ja Sosiaali- ja terveysministeriölle tiedoksi antamassaan vastauksessa. Valviran mukaan yhteisöpedagogit voivat työskennellä monenlaisissa sosiaalihuollon palvelutehtävissä, mukaan lukien lastensuojelun avo- ja sijaishuolto.

 

Yhteisöpedagogeilla on oikeus toimia sosiaalihuollossa

Sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin ei Valviran kirjeen mukaan ole otettu mukaan kaikkia sosiaalihuollon tehtävissä toimimaan oikeutettuja – ainoastaan keskeisiksi katsotut ammattiryhmät. Valvira korostaa, että lain tarkoituksena on ollut uudistaa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteita sekä väljentää kelpoisuusehtoja. Ammattinimikettä vaativia tehtäviä ovat ainoastaan palvelutarpeen arvioinnista vastaaminen, omatyöntekijänä toimiminen sekä hoidon ja huolenpidon turvaavien päätösten tekeminen.

Valvira korostaa, että uudessa laissa säädetään vain, millä edellytyksillä henkilö voi saada Valviralta laillistuksen tai nimikesuojauksen kun aiemmassa laissa säädettiin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista. Laissa ei siis enää säädetä, kuka on kelpoinen mihinkin sosiaalihuollon tehtävään.

Kelpoisuuslain kumoamisen jälkeen (1.5.2016) kumoutui suuri osa sosiaalihuollon tehtävien kelpoisuusvaatimuksista. Tiettyjä tehtäviä koskevia kelpoisuusvaatimuksia säilytettiin, mutta ne löytyvät yhden lain sijaan useasta eri laista, kuten esim. sosiaalihuoltolaista tai lastensuojelu- ja oppilashuoltolaista. Tehtäväkohtaisia kelpoisuusvaatimuksia on kuitenkin vähemmän kuin aikaisemmin.

Silloin kun tehtävään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena ei ole sosiaalihuollon ammattihenkilön pätevyys, työnantaja voi valita tehtävään myös muun kuin ammattihenkilölaissa mainitun ammattihenkilön. Valvira korostaa, että kun työnantaja määrittelee tällaisiin tehtäviin vaatimaansa kelpoisuutta, ensisijainen lähtökohta tulisi olla tehtävänkuva ja sen edellyttävä osaaminen, ei henkilön tutkintonimike.

 

Sosiaalihuoltolaki ei rajaa sosiaalihuollon tehtäviä ammattihenkilöiden tekemäksi työksi

Valvira linjaa, että yhteisöpedagogin koulutuksella voi edelleen työskennellä myös lastensuojelun avo- ja sijaishuollon tehtävissä ja lastensuojelussa jo toimivat yhteisöpedagogit voivat jatkaa tehtävissään, mikäli tehtävä ei edellytä sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeutta tai nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttöoikeutta. Lastensuojelulain 60§:n mukaan riittää, että lastensuojelulaitoksessa on riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöstöä sekä muuta henkilöstöä lasten hoitoon ja kasvatukseen nähden.

Lainsäädäntö antaa vain vähän tiukkoja koulutuksellisia rajoituksia sosiaalihuollon tehtävissä toimimiselle. Työnantajilla on varsin laaja oikeus määritellä, millaisien koulutuksen tai pätevyyden omaavaa henkilöstöä ne rekrytoivat sosiaalihuollon tehtäviin – laissa rajoituksia on hyvin vähän.



Lisätietoja koulutuksesta
yliopettaja Vesa Nuorva, 
p. 044 449 2640, 
vesa.nuorva@centria.fi

Lisätietoja valintakokeesta
opinto-ohjaaja Maria Känsäkoski
p. 044 4492 643, 
maria.kansakoski@centria.fi

Lisätietoja hakemisesta
Hakijapalvelut, 
p. 044 725 0081,
hakijapalvelut@centria.fi

 

Esite 2018

Instagram ja Twitter: @yhteisopedagogi


Seuraa meitä somessa: