Sosionomi (AMK)

Sosiaali- ja terveysalan 
ammattikorkeakoulututkinto kevät 2019

Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluun:

Lisätietoa hakukelpoisuudesta löydät kohdasta Hakukelpoisuus AMK-tutkintoon johtaviin opintoihin 

Valintatavat

Centria-ammattikorkeakoulussa ovat käytössä seuraavat valintatavat:

Opiskelijavalinta on kaksivaiheinen. Kaikki hakijat osallistuvat valtakunnalliseen esivalintakokeeseen ilman erillistä kutsua. Esivalintakokeen perusteella osa hakukelpoisista hakijoista kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Valintakokeeseen kutsutaan vähintään kaksinkertainen määrä hakijoita aloituspaikkoihin nähden.

Lopullinen valinta tehdään ylioppilastutkinnosta saatujen pisteiden ja valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella tai pelkästään valintakokeesta saatujen pisteiden perusteella tai pelkästään ylioppilastutkinnosta saatujen pisteiden perusteella.

Jos ammattikorkeakoulu päättää käyttää valintatapaa 3, sillä voi tulla valituksi ainoastaan saman valintakoeryhmän valintakokeeseen kutsuttu hakija. Valintatavalla 3 ei voi valita hakijaa, joka on hylätty esivalintavaiheessa.

Suositusta noudattava hakukohde päättää hauittain, mitä valintatapoja kyseisessä hakukohteessa käytetään.

Valintatapa 1: Valintakoe

Valintakoe: 70 pistettä

Ammattikorkeakoulujen hakijat asetetaan valintatapa 1 tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:

1. valintakoepisteet
2. hakutoivejärjestys
3. ylitäyttö/alitäyttö/arvonta

Valintatapa 2: Koulumenestys ja valintakoe 
(valintatavassa mukana vain ylioppilastutkinnolla hakevat) 

Ylioppilastutkintotodistuksen pisteytys 2A

• Koulumenestys: 30 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat)
• Valintakoe: 70 pistettä
• Yhteensä: 100 pistettä

Ammattikorkeakoulujen hakijat asetetaan valintatapa 2 tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:

1. valintakoepisteet
2. koulumenestyspisteet
3. hakutoivejärjestys
4. ylitäyttö/alitäyttö/arvonta

Valintatapa 3: Todistusvalinta
(valintatavassa mukana vain ylioppilastutkinnolla hakevat)

Ylioppilastutkintotodistuksen pisteytys 3A

Koulumenestys: 30 pistettä (ylioppilastutkinnon arvosanat)

Ammattikorkeakoulujen hakijat asetetaan valintatapa 3 tasapistetilanteessa paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:

1. koulumenestyspisteet
2. hakutoivejärjestys
3. ylitäyttö/alitäyttö/arvonta

Valintatapajonoista täytetään ensin valintatapa 3 (todistusvalinta, ylioppilastutkintotodistuksen pisteytys 3A), sitten valintatapa 2, (koulumenestys ja valintakoe, ylioppilastutkintotodistuksen pisteytys 2A) ja sitten valintatapa 1 (valintakoe).

Ammattikorkeakoulut määrittelevät hakukohdekohtaisesti, kuinka monta aloituspaikkaa osoittavat kuhunkin valintatapaan.

Mikäli ammattikorkeakoulu käyttää valintatapaa 3, opiskelijavalinnat pyritään julkaisemaan ennen varsinaisen valintakokeen päivää.

Ammattikorkeakoulu voi perua hakijan opiskelupaikan,

• jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa
• jos hakija on antanut itsestään virheellisiä tietoja
• jos bioanalyytikkokoulutukseen valittua ei voida pitää koulutukseen soveltuvana näkökyvystä annetun todistuksen perusteella
• on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä (Ammattikorkeakoululaki 932/2014)
• jos opiskelija on salannut aiemman opiskeluoikeuden peruuttamisen (Ammattikorkeakoululaki 932/2014).

Koulumenestyksen pisteytys

Valintatapa 2 ja 3

Koulumenestyspisteet muodostuvat ylioppilastutkintotodistuksen perusteella.

Ylioppilastutkintotodistuksen pisteytys 2A ja 3A

* Äidinkielenä huomioidaan suomi, ruotsi, saame, suomi toisena kielenä ja ruotsi toisena kielenä. IB- tutkinnossa äidinkieltä vastaa A1-kieli, EB- ja RP-tutkinnoissa äidinkieltä vastaava kieli.

Esivalintakoe ja valintakoe 2019

Esivalintakokeen alin hyväksytty pistemäärä keväällä 2016: 66 pistettä / 107.5 pistettä

Valintakokeen alin hyväksytty pistemäärä keväällä 2016: 56 pistettä / 70 pistettä

Yhteispisteiden (koulumenestys+valintakoe) alin hyväksytty pistemäärä keväällä 2016: 79 pistettä / 100 pistettä

Todistusvalinta ei ollut käytössä kevään 2016 yhteishaussa. 

Esivalintakokeen alin hyväksytty pistemäärä keväällä 2017: 35.9 pistettä / 80 pistettä

Valintakokeen alin hyväksytty pistemäärä keväällä 2017: 48.5 pistettä / 70 pistettä

Yhteispisteiden (koulumenestys+valintakoe) alin hyväksytty pistemäärä keväällä 2017: 72 pistettä / 100 pistettä

Todistusvalinta ei ollut käytössä kevään 2017 yhteishaussa. 

Esivalintakokeen alin hyväksytty pistemäärä keväällä 2018: 41.6 pistettä / 80 pistettä

Todistusvalinnan alin hyväksytty pistemäärä keväällä 2018: 29 pistettä / 30 pistettä

Valintakokeen alin hyväksytty pistemäärä keväällä 2018: 53 pistettä / 70 pistettä

Yhteispisteiden (koulumenestys+valintakoe) alin hyväksytty pistemäärä keväällä 2018: 73 pistettä / 100 pistettä

Esivalintakoe: 24.4.2019

Kaikki hakijat osallistuvat esivalintakokeeseen ilman erillistä kutsua. Esivalintakoe tehdään koulutusohjelman opetuskielellä, mutta kokeessa voi olla myös muuta kielitaitoa mittaavia osioita. Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalalla on yksi yhteinen valtakunnallinen esivalintakoe.

Esivalintakokeen perusteella vähintään kaksinkertainen määrä hakijoita kutsutaan varsinaiseen valintakokeeseen. Centria-ammattikorkeakoulussa valintakokeeseen kutsutaan kolminkertainen määrä hakijoita aloituspaikkoihin nähden.

Lisätietoa esivalintakokeesta löytyy osoitteesta http://soteli.metropolia.fi/. 

Esivalintaa koskevat erityisjärjestelypyynnöt tulee toimittaa siihen ammattikorkeakouluun, joka on sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalan ylimpänä hakutoiveena

• kevään haun osalta 10.4.2019 kello 15.00 mennessä

Ylioppilastutkinnon suorittaneet hakijat voivat tulla valituksi koulutukseen todistusvalinnan kautta, mikäli saavat riittävästi pisteitä ylioppilastodistuksen perusteella, vaikka eivät osallistuisi esivalintakokeeseen.

Valintakoe: 5.6.2019

Valintakoe on hakijalle yksipäiväinen. 

Sosiaali- ja terveysalan valintakokeessa painotetaan alalle soveltuvuutta arvioimalla kiinnostusta ja suuntautumista alalle, sosiaalisia valmiuksia sekä oppimis- ja työskentelyvalmiuksia. Valintakoe on soveltuvuuskoe.  Valintakokeesta on saatava vähintään 30 pistettä. Ammattikorkeakoulu voi halutessaan käyttää valintakokeessan pakollista osiota, joka pitää suorittaa hyväksytysti. 

Varsinaisen valintakokeen erityisjärjestelypyynnöt tulee toimittaa kaikkiin hakutoiveena oleviin sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalan ammattikorkeakouluihin. Erityisjärjestelypyynnöt toimitetaan Centria-ammattikorkeakoulun hakijapalveluihin.

• kevään haun osalta 10.4.2019 kello 15.00 mennessä

VALINTARYHMÄT tarkemmat tiedot valintakoeyhteistyötä tekevistä ammattikorkeakouluista päivitetään kevään aikana osoitteeseen: https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/sosiaali-ja-terveysalan-valintakoeyhteistyo

1. valintaryhmä
Barnmorska
Förstavårdare
Ensihoitaja
Hälsovårdare
Kätilö
Sairaanhoitaja
Sairaanhoitaja, diakoninen hoitotyö
Sjukskötare
Terveydenhoitaja

2. valintaryhmä
Bioanalytiker
Bioanalyytikko
Hammasteknikko
Optometristi
Röntgenhoitaja
Röntgenskötare
Suuhygienisti

3. valintaryhmä
Apuvälineteknikko
Ergoterapeut
Fysioterapeut
Fysioterapeutti
Jalkaterapeutti
Naprapaatti
Osteopaatti
Toimintaterapeutti

4. valintaryhmä
Geronomi
Kuntoutuksen ohjaaja
Socionom
Sosionomi
Sosionomi, diakoniatyö
Sosionomi, kirkon nuorisotyö
Sosionomi, kirkon varhaiskasvatus

5. valintaryhmä
Sosionomi, rikosseuraamus

6. valintaryhmä
Estenomi
Estenom

Terveydelliset vaatimukset sosiaali- ja terveysalalle

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle hakevan terveydentilan ja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että hän kykenee opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin ja harjoitteluun. Tieto alan terveydellisistä vaatimuksista löytyy ammattikorkeakoulun www-sivuilta ja Opintopolku.fi-palvelusta.

Bioanalyytikkokoulutukseen hakeutuvalla on oltava mikroskoopilla työskentelyyn riittävä näkökyky ja normaali värinäkö. Koulutukseen valittujen tulee toimittaa silmälääkärin, optikon tai optometristin todistus koulutuksen alkaessa ammattikorkeakoulun antamien ohjeiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, mikäli todistusta ei toimiteta määräajassa tai valituksi tullutta opiskelijaa ei todistuksen perusteella voida pitää soveltuvana bioanalyytikkokoulutukseen.

Alalle hakeutuvan tulee huomioida, että

• opiskelu ja ammatissa toimiminen edellyttävät hyvää henkistä tasapainoa
• ala ei sovellu huumeiden käyttäjälle eikä alkoholin tai lääkkeiden ongelmakäyttäjälle
• esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, krooniset ihosairaudet ja allergiat voivat muuttua terveydelliseksi ongelmaksi opiskeluaikana tai myöhemmin työelämässä
• veriteitse tarttuva tauti saattaa rajoittaa opintojen etenemistä ja työhön sijoittumista
• useissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä hoidetaan infektioille alttiita potilaita
  ja niissä työskentely edellyttää henkilökunnalta kunnossa olevaa rokotussuojaa.
  
  

Ylläolevat terveydelliset vaatimukset eivät koske kauneudenhoitoalalle hakevia.

Opiskelijaksi pyrkivän tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa ja toimintakykyään koskevat tiedot sekä tieto mahdollisesta aiemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä.

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä esittää rikostaustaote, jos opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä.

Ammattikorkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumausaineista.

Sosionomiopiskelijoiden tarinat

Uutta osaamista voi heti soveltaa omassa työssään! Olen käynyt lähihoitajakoulun ja sinä aikana aloittanut työskentelyn lastensuojeluyksikössä Ylivieskassa. Lasten ja nuorten parissa työskentely tuntuu omalta, ja on sitä mitä haluan tehdä jatkossakin. Pidin vuoden taukoa opinnoista, jonka jälkeen halusin syventää osaamistani ja hain sosionomin tutkintoon johtavaan koulutukseen. Hain monimuotototeutukseen, jotta pystyn tekemään töitä opiskelujen ohella. Sosionomiopinnot syventävät sosiaali- ja terveysalaa perusopintoja enemmän. Opintoihin on kuulunut tähän mennessä erilaisia lasten, nuorten ja aikuisten kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita. On puhuttu muun muassa tunnesideasioista, ja lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksesta. Opintoihin kuuluu erilaisia harjoittelujaksoja (asiakastyön harjoittelu, ammatillisten työmenetelmien harjoittelu, kehittämistyön harjoittelu sekä syventävä harjoittelu). Lisäksi teemme kehittämistyön. Toteutuksen voi tehdä esimerkiksi päiväkodissa, lastensuojelussa tai koulumaailmassa – vaihtoehtoja on paljon. Opinnot toteutuvat siten, että kuukaudessa on kahdesta kolmeen päivää lähiopetusta, minkä lisäksi tulevat tehtävät ja tentit. Koulun ja työn yhdistäminen on omalla tavallaan rankkaa, sillä tehtäviä on paljon. Luokallamme on eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia opiskelijoita - löytyy sekä tämän alan osaajia, että eri aloilta tulevia. On hienoa, että opiskelijoilla on niin erilaiset lähtökohdat. Vaikka olemmekin vähän yhtä aikaa tunneilla, saamme siellä kuitenkin jaettua asioita ja vaihdettuja näkökantoja. Parasta opinnoissa on, että saa uutta osaamista ja huomaa, että sitä pystyy soveltamaan heti omassa työssään. Alkaa nähdä asioita eri tavalla - se on ehdottomasti parasta. Kannattaa hakea mukaan, opinnoista saa niin paljon laajasti uutta osaamista ja tietoa!  Sara Mäenpää

Sosionomin työ on ihmisläheistä Toimin kymmenen vuotta ensihoitajana, jonka jälkeen halusin kokeilla jotain muuta. Lähdin opiskelemaan sosionomiksi, koska tutkinto mahdollistaa työskentelyn lähellä sydäntäni olevalla lastensuojelualalla. Tällä hetkellä työskentelen perhekodissa. Olen ollut erittäin tyytyväinen hyvin suunniteltuun opetukseen. Opinnot sisältävät muun muassa lakikursseja, jotka tukevat työtäni perhekodissa todella hyvin. Koulupäivinä käydään yleensä teoriaosuus läpi aamupäivällä ja iltapäivällä on käytännön tehtäviä sekä workshoppeja. On antoisaa, että luokaltamme löytyy sekä nuoria että kokeneempia. Jokainen tuo esiin omanlaisensa näkökulman, kun pohdimme tehtävänantoja yhdessä. Minusta tuntuu, että jokaisen opiskelijan elämäntilanne otetaan huomioon, eli ymmärretään sekin, etteivät opinnot aina ole ensimmäisellä sijalla. Välillä on haastavaa yhdistää opinnot, perhe ja työ, mutta kyllä se onnistuu, jos vain haluaa. Voin suositella sosionomin koulutusta jokaiselle, joka pitää ihmisläheisestä työstä!  Mikko Pesonen
Kiikarissa monipuolinen työkenttä Ennen sosionomiopintojani olen ehtinyt opiskella jo kaksi ammattia. Media-assistentin opintoja seuranneiden teatteri-ilmaisun ohjaajan opintojen myötä tuli tutuksi Kokkola ja Centria opiskelupaikkana. Sosiaalialan opintojen laajuus selvisi minulle toimiessani Ylivieskassa tuntiopettajana, jolloin opetin sosionomiopiskelijoille teatteri-ilmaisua sekä käsikirjoitin ja ohjasin sosionomin työkentästä kohtauksia opintomessuille. Tällöin tajusin miten laaja sosiaalialan koulutus oikeastaan onkaan ja miten erilaisiin tehtäviin sen suoritettuaan voi työllistyä. Kokkolan kaupunginteatterissa teatterikuraattorina työskennellessäni pääsin toimimaan erilaisten yhteisöjen kanssa. Näissä yhteisöissä toimimisesta virinnyt kipinä oli minulle lopullinen niitti hakeutua opiskelemaan sosionomiksi. Tulevaisuudessa haluaisinkin tehdä töitä juuri sosiaalialan näkökulmasta, mutta teatteri-ilmaisun ja draaman maailmasta tuttuja toiminnallisia työkaluja käyttäen. Perhe-elämän, töiden ja opintojen yhdistäminen tuntui opintojen alkaessa haastavalta. Opettajat ovat kuitenkin olleet ymmärtäväisiä ja joustavuutta on löytynyt tarpeen mukaan. Neuvona muille pienten lasten vanhemmille voisin sanoa, että kannattaa pitää koko ajan mielessä tämän kaiken olevan vain väliaikaista ja että opiskeluilla pyritään kuitenkin vaikuttamaan myös perheen tulevaisuuteen. Kannattaa kuitenkin olla armollinen itselleen ja hyväksyä, että kaikki ei välttämättä suju aina suunnitelmien mukaan. Hanni Rättö

Lisätietoja koulutuksesta ja hakemisesta

Lisätietoja koulutuksesta:

yliopettaja Pirjo Forss-Pennanen
p. 044 725 0591
pirjo.forss-pennanen@centria.fi

opinto-ohjaaja, lehtori Marja Savolainen
p. 044 449 2558
marja.savolainen@centria.fi


Lisätietoja hakemisesta:

hakijapalvelut
p. 044 725 0081 
hakijapalvelut@centria.fi

Näin haet 

Haun ollessa avoinna voit hakea koulutukseen osoitteessa www.opintopolku.fi.

Löydät Centrian haussa olevat koulutukset hakusanalla "Centria" sekä rajaamalla hakutuloksia "Haku on käynnissä" -painikkeesta. Mikäli haluat näkyviin myös englanninkieliset koulutukset, niin poista valikosta rajaus opetuskielen mukaan.

Voit hakea samalla hakemuksella enintään kuuteen hakutoiveeseen ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opiskelijavalinnassa noudatetaan korkeakoulujen päättämiä koulutuskohtaisia valintaperusteita ja sitä hakutoivejärjestystä, jonka olet merkinnyt hakulomakkeelle.

Tarkasta hakukelpoisuutesi 

Hakukelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin antaa toisen asteen tutkinto, esim. lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto, kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. Joissakin koulutuksissa voi olla käytössä rajattu pohjakoulutusvaatimus.

Lisätietoja hakukelpoisuudesta löydät kohdasta: Hakijalle - Tietoa hakemisesta - Hakukelpoisuus